Nauha tuomioita 1700-luvulla
1.1 Johan Koutonen, Myllylään asettuminen ja verovapaus, Tuomiokirja 1699
Näitä pöytäkirjoja on kaksi ja tähän alkuun lisätään saman asian vuotta vanhempi, kuin seuraava asiakirja
Johan Pehrsson Koutonen on ottanut 1699 oikeuden käsittelyyn Eskill Myllylältä jääneen autioituneen tilan asutusasian. Tilan arvioinnin ovat tehneet lautamiehet Johan Miskälä ja Jacob Jakola 19.4.1698. Johan Koutonen haki verovapautta tämän rappeutuneen tilan ottamiseen asuttavaksi. Pellot olivat viljelemättä pitkään ja kasvoivat rikkaruohoa, kitulias metsä riitti ränsistyneiden aitausten korjaamiseen ja polttopuuksi, kuivaa puuta ei ollut, ei kalavettä eikä uimapaikkaa. Näistä johtuen tila sai 2 vuodeksi verovapauden niin, että verotus alkaisi uudelleen vuonna 1701. Isäntä Jacob Käändä antoi takuun veronmaksusta vapaavuosien jälkeen. Odotettiin hyvää tilanhoitoa, muistutettiin monista velvoitteita.
Asiakirjan teksti alkuperäisenä ruotsiksi:
Johan Pehrsson Kåutunen i Pitkäisby inlade i Rätten länssmans här samma städes Afehr Carling och Nembdemänners Johan Miskäläs och Jacob Jakolas d: 19 Aprilis förl_t (=förledit) åhr fattade Besichtning Instrument öfver frambl_ Eskill Myllyläs 0/2 Mtls Ödelämbnade hemman, som Johan på fryhret sökt optaga, hvaraf befanns huusen på berörde hemman vara så i Mann_ som Läägä den förfallen, Åkerne legat ren lång ti(d) i linda, dyken igen orodde och Giärs legårdanen förfallen, Ängiarer nästan dels orydde, nödtorttig Skogi till Giärdle och vedebrend, men intet till timber eller torr ved, intet fiskevattu ej heller giämställe, hvarför och Nembden tyckte honom nödvändigt till hemmanets op ätt hållande behöfva 2 åhrs fryhret inclusive ends Juno varande Åhr, så att han Åhr 1701 skulle komma att skatta, Emoot hvilcken fryhrete åthniutande ren Befast Bunde Jacob Käändä för samm_gut i caution, att han efter fryhret åhrens exspirerande Ränttan till Kungl- Maj_tt och crenan richtigt erläggio skatt, och hemmanet behörigne med macht hålla, Jöfnigit anir ystes Kåutunen att med detta Ting Bemys sig hans hög vällborne H-Land höfdingen engifva och hög bemälte Herres Cetification hur å i Ödnunkhret afvachta.
Sanoja:
ödelämbnade autioksi jäänyt tila
fryhret verovapaus?
förfallen ränsistynyt, rappeutunut, hoitamaton, viljelemätön
lega maannut (lägga)
linda kapalo, kääre; pelto ei hyötykäytössä (kuvainnollisesti)
dyken sukeltanut, noussut pintaan
orodd itu (rikkaruoho)
giärs, giärdle aitaus, pelto (gärde)
legårdanen maatila (lägården)
nödtorttig ahdistunut; hätä kituva (tortera kiduttaa)
skogi metsä
vedebrend poltettava puu
ved polttopuut
fiskevattu kalastusvesi
giämställe uimapaikka? (simställe)
egrot omaisuus (äger)
åthniutande näutinta(oikeus) (åtnjutande)
samm_gut yhdessä (sammagut)
caution takuut
exspirerande päättyvä, umpeutunut
erläggio maksaa (erlägga)
behörigne pätevä
mach teho
jöfnigit yhtäsuuri
anir ystes ?
vällborne hyvin syntynyt; tervetullut? (välkommen)
höfdingen haltija, pomo
engifva innostava (engiven)
bemälte mainittu, kerrottu (bemälde)
cetification sertifiointi
ödnunkhret autiotilan verovapaus?
afvachta odottaa (avvakta)
1.2 Johan Koutonen, Myllylään asettuminen ja alennettu vero, Tuomiokirja 1700
Vuonna 1700 on käsitelty tapaus Johan Pehrsson Kåutoinen.
Reipas mies Johan Persson Koutonen Pitkäiskylästä on ottanut tuomioistuimen käsittelyyn ratkaistavaksi asiansa koskien Eskell Myllylän 0/2 manttaalin kruununtilaa, joka on aiemmin erotettu nurkkaus Markus Nauhan tilasta. Koutonen on tullut uudeksi viljeltäväksi ikävien tapahtumien jälkeen (nälänhätä ja sen seuraukset, joita tässä kirjoituksessa ei kylläkään mainita). Koutonen ei ole tyytyväinen verotukseen ja vetoaa maatilan huonoon kuntoon ja laatuun (soinen, kostea, upottava, pellot ja aidat rappiolla, ei kunnon rantaa, ei myllyä jne). Päivämäärä 19.9.1698 viittaa vanhaan oikeuskäsittelyyn (syyskäräjät) autiotilan uudelleen asuttamisesta, jolloin Koutonen on hakenut pääsyä tilan viljelijäksi. Viranomaisena nimismies Pehr Carling ja lautamiehet ovat suorittaneet katselmuksen ja siinä on ollut jokin määrätty menettely (Instrument..). Saukko-tilaan kuuluva pelto liittyy asiaan ja sekin on märkää rantaa ja suota. Lopussa on päätöksenä annettu alennettu vero määräajaksi, "heikon tilan vastuulle".
Huom. Kyseinen asiakirja kuvaa tilannetta pian Johan Koutosen ja puolisonsa Lisan asetuttua viljelijäksi Myllylään.
Markus Nauhaa ei sanota Myllylän omistajaksi, aikaisemmin hän oli ollut. Molempien Myllylän ja Nauhan rajat ovat vaihtuneet useita kertoja. Myllylä Kalajoen alkupäässä on tunnettu jo 1500-luvulla. Useista asiakirjamerkinnöistä voidaan päätellä, että Nauha-tila on aiemmin ollut iso tila, mutta siitä on otettu osa tai osia "kruunun haltuun", perinnönjakojen lisäksi. Verorästit ovat yleinen syy haltuunottoon. Kun Myllylä jäi autioksi 1600-luvun lopulla, tilalle piti etsiä uudet asukkaat. Heistä näytti tulleen oikeuden päätöksellä ikään kuin omistajia. Käytännöt eivät ehkä kuitenkaan ole vielä vakiintuneet ja Isoviha vaikutuksineen seuraavina vuosikymmeninä oli sitäkin hankalampaa aikaa. Näin Nauha(t) ja Myllylä(t) esiintyvät yhtenä vaikeaselkoisena "vyyhtenä" vielä pitkin 1700-lukua.
Asiakirjan teksti alkuperäisenä ruotsiksi:
Franken Johan Pehrsson Kåutoinen ifrån Pitkäisbyy och beaktade häru såsom han fällan för någontyds sedan tilltädt och emoet fryshret vidertagit Eskill Myllylä hos 0/2 Mtls Ödelämbnade Cruno hemman i Pitkäisbyy sedan det under särskillt nöök ifrån Markus Nauhas hemman lagdt blifvit, Men beklagade derjämte att Ögoner under berörde hemman äre af denninghet av_ dhe till ingen des lemnat den hemmanet påförde skatten svara, hvarföre han och likmätigt, denna Rätt cevolution af d: 19 Septemb: 1698 och säg-vällbener H-lands höfdingnes vid förl-åhrs vintter Ting cofellning låtit igenom länsm_ Pehr Carling och några Nembdenä besidstiga berörde hemmans Ägor slägenheten, som han med deras deräf_n fattade av sichtning Instrument Cenyte, anhållandes Kåutoinen av_ Rättan en ytterligare rensaåkning häräf_n anställa ålle och honon sedan Ting bevys hur å meddesla, på det han denne sin angelägenhet vydare Säga ofvan hanten föredraga kunde, och all den stund Nembden jämle förberörda obgsidstningmän intygade att Åkerne (enester Råg utl) säde in alles besåås end
4. Tunnor, består nästendels af sumpig gyttj in Jordmås och till största delen fenstnäm äsr, Ängianer Saucka svant annat åhr allenast Cärgas, Kusta af sig allenast
5. skattlåss här, svagdt och odugl- muhlbetringa skogh så vähl till Timber, törfved, som chiände, stöhr och brännveds, intet fiske ny heller någon gvarn eller gvarneställe, tyckiands allt fördenskull detta hemman nödvändigt för dessa svaga lägenheter behöfva förmedling till 3/16 dehlen få att det sädan efter för 5/16 M_ll skulle Komma att Skatta, alltså blif Kåutoinen detta till laga bevys af- nembdens intygan meddelt och sägvällbene H-land höfdingens vydare gott fumande i ödenäkhet fremställt.
Sanastoa (suomennosta ei löydy kaikille):
franken reipas, avoin, ujostelematon
beakta ottaa huomioon, huomioida
fälla kaataa, syöstä, tuomita, antaa tuomio, myös: ansa
någontyds jotain
tilltäda lisätä
emoet vastaan; otti vastaan?
fryhret verovapaus?
vidertagit ottanut uudelleen (tagit vidare), (vidaretagit vallanneet)
ödelämbnade autio
öde autio
hemman maatila, tila, koti
lagdt blifvit järjestetty tulevaksi
nöök nurkka
derjämt lisäksi (derjämt); (jämte kanssa, yhdessä)
berörde mainittu, kyseessä oleva
denninghet omaisuus? (=egendom?)
påförde sovellettu
likmätigt tasaisesti; samanlainen, vertainen
cevolution ?
säg-vällbener helppokulkuinen? (seg =kova, voi tarkoittaa maanlaatua)
höfding päällikkö
förl-åhrs viime (förledit) vuoden
cofellning kassaaminen?
länsm(an) nimismies
igenom kautta
nembdenä lautamies (nämbden), nimittäin (nämbde)
besidstiga lisäksi (besids)
berömde kuuluisa
slägenheten tasaisuus? (;lägenhet huoneisto)
sichtning näky
anhålla anoa, pyytää, pidättää, takavarikoida
ytterligare edelleen
rensaåkning selvitys
anställa tehtävään asettaminen
bevys todiste
meddesla ilmoittaa (meddela)
angelägenhet asunto (lägenhet), kiinteistö, maatila (pieni)
vydare edelleen (vidare), seuraavassa, jatkossa
hanten käsitelty? (hantera)
föredraga mieluummin; luento, esitys
kunde voisi
den stund sillä hetkellä
jämle samanarvoinen (jämlig)
förberörde valmis
obgsidstningmän uhmaava? omavaltainen (obstinat)
intyga todistaa, vakuutella
enester vain, ainakin? (endast)
råg ruis
säde vilja
besåås kylvetty
tunnor tynnyrit (-ala)
nästendels loppuosa (nästadels)
sumpig soinen, kostea
gyttj lieju (gyttja)
jordmås lokki (kirj.virhe ja tark.: jordmån? maaperä)
fenstnäm ?
äsr ?
ängianer niityt (ängar)
svant ?
cärgas suo? (kärr)
kusta ranta (kust)
allenast vain, ainoastaan
ryska tiden venäläinen aika, isoviha
skattlöss verovapaa
svagdt heikko
odugl(ig) epäkelpo
muhlbeteringa laidunmaa (vasikoille?)
skogh metsä, metsäinen
vähl hyvin (väl)
timber puunhakkuu
törfved turve puu
chiänd ?
stöhr häiriö
brännveds polttopuut
gvarn mylly
gvarneställe myllynpaikka
tyckiand lausunto
förmedling välitys, sovittelu
intygan todistus (intyg)
meddelt ilmoittaa (meddela)
sägvällbene ? (kts. säg-vällbener helppokulkuinen)
fumande ystävällinen (humande)
ödenäkhet (tilan) autius
fremställt tuotu esille (framställt)
2. Tilanvaihto Nauha/Myllylä ja kysymys niityistä, Tuomiokirja 1722
Vuonna 1722 Johan Hindricsson Nauha oli käräjillä. Aluksi hän puhutteli Marcus Myllylää ja kertoi kylväneensä viljan siemenet niityille kahdessa eri paikassa. Toinen, pienempi niitty sijaitsi Nauhan 1/2 kruununtilalla. Hän näytti 11.7.1718 päivättyä sopimusta, jonka mukaan niityt oli saatu Johan ja Matts Myllylältä vaihdossa omaa 1/2 verotilaa vastaan. Vastaajat pitivät kuitenkin niittyjä omanaan. Tärkein asia tässä lienee ollut lainhuuto isovihan aikana tehdylle tilojen järjestely/vaihdolle. Johan ja Mattz Myllylä olivat sopineet 1718 saavansa Nauhalta 1/2 Mt verotilan (Bönde hemman) omaa tilaansa (= Myllylä 12 myöhemmin) vastaan. Puutteellisten dokumenttien vuoksi oikeus kehotti uuteen käsittelyyn talvikäräjille. Oikeus vaati selventäviä dokumentteja, jotta tilan maksettava vero voitiin asettaa. Jutun käsittely näyttäisi siirtyneen v:een 1726.
Huomioita:
1. Oikeudessa oli mukana Markus Nauha, tässä Myllylä-nimellä. Hän teki veljensä Henrikin kanssa tilojen vaihdosta sopimuksen 1718. Molemmat olivat jo vanhoja miehiä ja Henrik Myllylä on merkitty myös veroluetteloon 1723.
2. Vuonna 1722 Nauha mainittiin sekä kruununtilana ("Nauhas 1/2 mts Crono hemman") että 1/2 Mt verotilana. Tila oli ikään kuin jaettu kahtia. Jo Nauhan aiemmasta historiassa AYL:ssa on merkintöjä, että osa tilasta oli otettu Kruunun haltuun, rästissä olevien verojen vuoksi. V 1686 Nauha oli vielä 1 Mt, seuraavana vuonna siitä 1/4 Mt oli merkitty autioksi ja edelleen 1690 merkintä oli enää 3/4 verotilana. Nämä vanhemmat ja myöhemmät merkinnät viittaavat asetelmaan, että isovihan päätyttyä "Nauha" on koostunut yhdestä kruunun-, yhdestä verotilasta ja yhdestä Myllylä -kruununtilasta.
Asiakirjan teksti alkuperäisenä ruotsiksi:
Johan Hindricsson Nauha ifrån Pitkäby tiltahlte Marcus Myllylä för det han besådt ett stycke åker om 2 Eqrs-land, och äfven ett litet stycke des utom på samma åker opgräflat, som likväl ligger opå Nauhas 1/2 mts Crono hemman som han medelst nu opvist contract af dss_ 11 Juli 1718 bekommit af Johan och Mattz Myllylä, uti by emot sitt i det stället till den aflåten 1/2 mts= Böndes hemman; Svaranden ville påstå samma Akertneg vara opå des ägor, men lade denna gången intet något nydare bevis att krante, utan anhöll om tillståed att ved näst instundande Winterting få sina skiäl och documenter producera svarföre skatten sådant opå des trägna begiäran tillät, med påminnelse att ved nästa Ting fram skaffa ändteligen hlyke åberopade skrifter.
sanoja:
tiltahlte puhutella, nimetä (tilltala)
besådt kylvää (beså)
opgräflat kaivettu?
medelst lopulta?
krante esille nosto, näyttö?
näst instundande seuraavaksi kokoontuva
trägna uuttera
3. Tilanvaihto Nauha/Myllylä, lainhuuto, Tuomiokirja 1726
Matts Johansson Myllylä mainitaan nyt vuorostaan ensimmäisenä. Nimen maininta alussa viittaa, kenen asia on esillä. Käsittelyssä oli uudestaan tilojen vaihdon vahvistaminen. Isovihan l. "venäläisenä" aikana Matts (ja hänen edesmennyt isänsä Johan Pehrsson) olivat tehneet yhdessä lankonsa Johan Henrikinpojan kanssa tilojen vaihdon Iisakinpoikien Henrik ja Markus Nauhan kanssa, koskien Nauhan 1/2 mt verotaloa, jota vastaan saivat 1/3 mt Vähä-Myllylän kruununtalon, niillä ehdoilla, jotka oli päivätty 17.06.1718 ja 08.02.1720 (Isovihan aika 1712-1721).
Huomioita:
1. Jutun taustalla saattoi olla uutena asiana ja liikkeellepanevana voimana Nauha-tilan/tilojen perinnönjako, vaikka sitä ei oltu kirjattu tuomiokirjaan. Monia aiemmissa toimissa mukana olleita henkilöitä oli nimittäin kuollut v:teen 1726 mennessä.
2. Matts Johansson Myllylän sanottiin hakevan toisen kerran vahvistusta tilojen vaihdolle, vaikka ensimmäisellä kerralla hakijana oli Johan Henrikipoika (Nauha). Asetelmasta saa vaikutelman, että he esiintyvät yhdessä tuumin ja heistä tuli Nauha-tilan yhteiset haltijat. Myös Mattsin nimi on tästä eteenpäin Nauha eikä enää Myllylä. Joitakin vuosia aiemmin Nauhasta oli muuttanut pois vanha väki, Henrik ja Markus Iisakinpojat, Vähä-Myllylään. Operaation takana lienee ollut pitemmän tähtäimen suunnitelma, jonka eteen oli tehty peltojen järjestelyitä ja tilarajojen muutoksia. Nauha oli nyt kahden nuoren perheen koti. Nauhan alue ei kuitenkaan ollut ihan sama, kuin 1700-luvun alun vuosikymmenten Myllylä ja Nauha yhteen liitettynä. Vähä-Myllylä oli aivan erillään ja se saattoi olla perua suurinpiirtein Nauhan kruununtilasta, josta on viitteitä mm. 1700-luvun alun AYL:ssä (1/4 Mt). Lanko-miehet Johan ja Matts olivat molemmat Nauhassa isäntiä vastaavina. Heidän lisäkseen Nauhaa omistavina olivat vanha emäntä Lisa Eskelintytär ja Johanin sisar Maria. Vuoden 1726 aikoihin tällä nelikolla (Matts, Johan, Lisa ja Maria) olisi ollut nykykäsityksen mukaan koko Nauha-(Vähä-)Myllylä-tila perittävänään. Isovihan aikaisista "omistajista" vain Lisa Eskelintytär oli elossa, sillä Iisakinpojat Henrik ja Markus sekä Johan Pehrsson olivat jo kuolleet. Henrikin tytär Marja sai (Vähä-)Myllylän (Myllylä 12) viimeistään 1730 (AYL:n merkintä), puoliso Anders Myllylä merkitään veroja maksavaksi 1731. Markuksen perillisistä ei ole merkintöjä, mutta vaimo hänelläkin on ollut.
Asiakirjan teksti alkuperäisenä ruotsiksi:
Specification öfver den upbud och Jutekningar som äre skedde och förläpne ved Vintter Tinget med Allmogen af Calajoki Sochn d: 14 Marti 1726 och fölljande dagar.
Matts Johansson Myllylä läth andra gången upbinda det hemmans byte som han och dess svåger Johan Hindricsson under ryska tiden ingådt och flutit med Hindrics och Markus Isakssoner Nauha uti Pittkäisby angående Nauha 1/2 MTls Bönde hemman herav Mats dhe af städt fått 1/3 MTl Wähä-Myllila Crono hemman med dhe vilkor som deras d: 17 Julii 1718 och d: 8 Febr: 1720 deröfver uprättade Bytes bref. närmare af sig visar; och skieds denne laagfart utan klander som till vederbörlig efterrättelse adnoterades./
----------
sanoja:
jutekningar ?
allmogen talonpojat, maalais-
skieds tapahtuu (ske)
laagfart lainhuuto
utan klander ilman moitteita
vederbörlig maksettava
4. PERUKIRJA Lisa Eskeldotter Nauha (1658-1753), päiväys 6.6.1754
Herra Martin Polviader viranomaisena 6.6.1754 nöyrimmästi vahvistaa Nauha 1/2 Mt verotilalla 29.5.1754 suoritetun puolitoista vuotta aiemmin kuolleen Lisa Eskeldottirin perunkirjoituksen ja perinnönjaon. Perintö jakaantuu pojalle, joka on Nauhan isäntä Matts Johansson, ja tyttärelle Marija, joka on naimisissa Nauhassa Johan Henrikssonin kanssa. Irtain omaisuus luetteloidaan. Laskelmista voidaan nähdä, että Lisan perinnöstä poika Matts saa 2/3 ja tytär Maria 1/3. Asiakirjan allekirjoittavat ensin virkailijat, lautamiehet ja viimeisenä perillisistä Matts Johansson ja Maria-tyttären puolesta hänen miehensä Johan Henriksson.
Huom. Tästä perinnönjaosta erillään on kiinteä maaomaisuus ja tila rakennuksineen. Niitä ei mainita. Maakirjat voisivat sisältää yksityiskohtaisempia asiakirjoja.
Asiakirjan teksti (osittain) alkuperäisenä ruotsiksi:
År 1754 den 6. juni instäte sig underskrefne till ödmjukaste följe af Avsessore och härads höfdingen Wälbene herr Martin Polvianders hög gunstig Befallning under af 29/est mai å Nauha 1/2:te Skatte Hemman Num 6 i Pitkäisby av Calajoki Sokn, at uptekna och värdera then ägendom som lämnats efter Änckjan Lisa Eskelsdotter hvilcken för 1 1/2 åhr sedan genom döden afgåt. Kommandes samma ägendom at fördelas emellan thes efterlämnade Son Matts Johansson som är bonde här å Nauha Hemman och dottren Marija hvilcken är gift härå hemmanet med Johan Heindricsson. Sedan under berände anteantes utvisligt och under eds plicht all ägendom upgifna, skredde förrättningen uti arfvingernes öfver varu på sätt som följer.
---
Sivulla 417 oikea:
Fördelningen
...
Sonen Matts _______ 169:19 1/3
Dottren Marija ____ 84:25 2/3
---
Sivulla 418 oikea:
Således vara upteknat, värderat, fördelt och ligruderat, betyga, åhr och dag som för skvifvit står,
Eric Biörck, Lars Stenberg, Johan Langila, heråds Nembdemän
---
Matts Johansson, Nauha (nimen alla puumerkki allekirjoituksena)
Å min hustrus vägaar Johan Henriksson Nauha (nimen alla puumerkki allekirjoituksena)
----------
sanoja:
ödmjukaste nöyrin
härads kihlakunta
höfdingen tuomari, päällikkö
nembdemän lautamiehet
5. Nauhan tilojen käyttö ja jaon alku, Johan Nauha ja lankonsa Matti Nauha, Tuomiokirja 1754, syyskäräjät
Huom. Nauhan jakoa vaadittiin 1754. Asia oli tullut ajankohtaiseksi Lisa Eskeldotterin kuoltua. Vuonna 1754 oli Nauhaan liittyen ainakin kaksi viranomaisasiaa, joista tehtiin pöytäkirjat: kesäkuussa oli Lisa Eskeldotter Nauhan perunkirjoitus ja syyskuussa pellon käyttöoikeus, joka paljastui lopulta vaatimukseksi jakaa Nauha. Asiakirja puoltaa oletusta, että Nauhaan kuului kaksi taloa, joita kaksi isäntää käyttivät osittain yhteisesti ja tasavertaisina. Mahdollisesti Mattsilla oli 1/2 mt verotila ja Johanilla 1/4? kruununtila.
Aluksi pöytäkirjassa on asiaa edellisiltä talvikäräjiltä. Johan Nauha oli valittanut lankonsa, vaimonsa (Maria) veljen Matts Nauhan toimista Nauha 1/2 manttaalin verotilan käyttöön liittyen. Kyse oli ehkä kuvitelluista ehdoista. Matts Nauha kuitenkin vakuutti, että Johan Nauha lapsineen sai luvan pitää hevosta tilan pellolla. Todettiin jotakin sovittelusta ja oikeudet oli jo selvitetty. Seuraavana pöytäkirjaan oli kirjattu erikoisempaa tekstiä, taustatietoa, jutustelua, joka ei ollut varsinaista asian käsittelyä, vaan "protokollan ulkopuolelta". Johan Nauha toi esille ajatuksen Nauhan jaosta, niin että se ulottuisi myös lankonsa Matts Nauhan taloon. Matts Nauhan poissa ollessa Johanin poika Matts (=Cedergren) selitti isänsä (vanhuuden) heikkouden tilaa sekä sitä, että hevosen pitäminen tilan pellolla tapahtui ystävyydessä. Lopussa perusteltiin tilan jakotoimen aloittamista.
Huom. On jokseenkin selvää, etteivät sovussa Nauhan tilaa jakavat "isännät" olisi tulleet käräjillä pelkästään vähäisen peltojutun vuoksi. Tulossa oli isompi perintöasia, tilan jako. Esim. nuoremman sukupolven Eric Johansson sai myöhemmin Yli-Nauha -tilan (Jacob-veljen perheen kanssa). Matts Johanssonin (Cedergrenin) mukana olo käräjillä oli lähinnä isänsä tukena, mutta myös lähes osakkaana.
Asiakirjan teksti alkuperäisenä ruotsiksi:
Med nästledit åhrs Winter Ting under d 12 aprill, tå Bunden Johan Nauha tilltalt sin svåger eller Hustrus bruder Matts Nauha ifrån Pitkäisby, angående Nauha halft mantals Bonde hemman på samma by, hvilcket the samfält bekodt, hastra the besagde måhl sin emellden således likagt Matts Nauha försäkrat sin syster man Johan Nauha med des barn, att nu af framdelas få behålla hästen af förenämde hemman, hvilcken förlikning blifvit till thendehl, soin then them rären, med dem stadfäst. Nu har Johan Nauha en klyfning å detta hemman låtit nystämma sin svåger Matts Nauha; af ecoär samma måll företags, så upstålte sig å kärande sulan under sin faders skröplighet des son Matts Johansson, hvilcken uti Matts Nauhas yfvervaro, berättar, att the med svaranede hölunda förlikts, att the utan vidare opnighet låta i vänlighetdela hemmanet till hästen som then till efterrättelse således uti Protocollet antecknades, af livskrevad sårads fristiraren skälbetrackde Eric Biörck förordnad, att jemte sig adjunglsade tireme ocrälduga Nämdendemän, uppå begiäran, förrätta områede dehlning.
----------
sanoja:
nästledit åhr kulunut vuosi, viime v.
tå ottaa esille (ta)
tilltalt se, jota puhutellaan; epäilty, syytetty (tilltal)
the =de/det/den? se
samfält yhteinen
bekodt saanut (bekomma)
hastra ?
besagda ennen mainittu
måhl oikeujuttu, asia (mål)
emellden välillä, keskinäinen (emellan)
således näin
likagt kuten, samoin, yhtä tärkeä (lik aktig)
försäkra taata, vakuuttaa
framdelas määrätään
behålla pitää
hästen hevonen
förlikning sovittelu
blifvit tulla, olla
thendehl se osa (den del)
soin ?
rären ? (räre? harvinainen; taikka < röra liikuttaa, hämmentää)
dom tuomio
stadfäst oikeutettu
klyfning pilkkominen
nystämma virittää, laittaa uudestaan
ecoär tontti, maa-alue; omistus, omaisuus (äga)
måll sapluuna, malli
företags yritys
upstålte sig ? >uppstå sig > saada alkunsa, nousta kuolleista?
kärande kantava, hakija
sulan pohja
upstålte sig å kärande sulan johtuen kantajan taustasta
skröplighet heikkous
yfvervaro läsnäolo (övervaro)
uti M.N:s yfvervaro M.N:n poissaollessa
hölunda niitty (hö=heinä, lund=lehto)
förlikts ratkaissut, sovittanut
utan vidare opnighet ilman muuta
vänlighetdela ystävällisesti jakaa
efterrättelse jälkioikaisu, -korjaus (efter rättelse)
antecknades merkittiin, kirjoitettiin
sårads sårad= haavoittunut
livskrevad elämään kuuluen (liv elämä, krävad vaatima)
fristiraren kiusaaja
skälbetrackde perusteli
förordnad asetettu
jemte yhdessä
adjunglsade apulainen? (adjungera=kutsua apulaiseksi)
tireme ? treme?
ocrälduga epäkelpo? (o= epä, kräl= ryömiä, hiipiä, duga= kelvata)
begiäran vaatimus (begäran)
förrätta toimittaa
områede tontti, tila, ympäristö (område)
dehlning osittaminen, jako (delning)
6. PERUKIRJA Maria Thomasdotter Suvanto (1723-1759), päiväys 10.9.1759
Matts Johansson Suandån eli Matts Cedergrenin 1. vaimo Maria Tomasdotter Suandå oli kuollut 9.2.1759. Perukirja on tehty 10.9.1759 Suandån (Suvanto) 1/4 Mt verotilalla no 12 Kalajoen Tyngänkylällä. Kuolleen emännän omaisuus luetteloitiin. Jaossa olivat osakkaina miehensä Matts Johansson Suvanto, poika Johan sekä tyttäret Susanna ja Liisa. Lapset eivät olleet vielä täysi-ikäisiä ja heille oli hankittu edunvalvojaksi isäntä Matts Mattsson Kuckå samalta kylältä.
Kiinteä omaisuus koostui Suvannon 1/4 Mt verotilasta, jonka ostohinnaksi mainittiin 600.
Summa (jaettava?) 1248:2, josta yli puolet sai Matts, lapsista poika sai saman verran, kuin kaksi tyttöä yhteensä.
Huom. Matts Cedergren on tässä Suvanto. Verotila oli ostettu vain pari-kolme vuotta aikaisemmin. Sotilas Cedergren oli AYL-luettelon mukaan pitänyt sotilastorppaa jo vv. 1748-1757 (Ylivieska, mikä kylä?), Heikkilä Mt 1/2 verotilan yhteydessä.
Asiakirjan teksti alkuperäisenä ruotsiksi:
År 1759. 10 september, förrättades af underskrefen å Suando 1/4 mantal skatte hemman Num: 12 uti Tyngäby af Calajoki Sockn, behörig uptekning och värdering öfver afleden hustru Maria Tomasdotters gvarlåtenskap, son kommer at dela emellan thes (=des) efterlämnade man Matts Johansson Suando och barnen sonen Johan samt döttraren Susanna och Liisa, hvilcka alla äro omyndige, svarföre skatte bonden Matts Mattsson Kuckå i denne by sig instälte theras (=deras) rätt at bevaka, och tilhades vid nästä Ting sig inställa at blifva lagligen tillförordnade föring dare. Sedan rederbörande annantes att under eds plikt all ägendom vidstagt upgifva, värckstältes gjöromålet påsätt som följer.
Fasta egendom
Sielfva fastigheten eller Suando 1/4 mantals skatte hemman, som undvälsten skapet med then afledna, blifvit inkiöpt för 600. dahlskopet ansees nu för 900.
Transport...
..Summa 1248:2
---
Ifrån föregående upteknung år ej thet vinga ... ... med lifliged erhållas.
Matts Johansson Suandå
Affärfningen
---
Fördelnig
Matts Johansson Suandå 673:24
---
Sonen Johan 168:14
Döttraren Susanna 84:7
Lisa 84:7
----------
Sanoja:
uptekning kirjaaminen
värdering hinnan arviointi
gvarlåtenskap jäämistö
rederbörande vastuullisena
annante vakuuttaminen? (toisen puolesta?)
gjöromålet toimi, puuha