M.Sedergrenin puolison sukutaulu

I. Samuel Räisein. Räisänen. Syntynyt 29.12.1689 Pielavesi. Kuollut Sulkava 3 12.04.1778 Pielavesi. Bonde i Waraslax. –Puoliso 1716 Pielavesi Catharina Kilpin. Katariina Kilpeläinen. Syntynyt 1707 Pielavesi. Kuollut Sulkava 29.12.1763 Pielavesi. torpparin vaimo.

II Lapset

II. Jacob Räisäin. Jakob Räisänen. Syntynyt 1722. Kuollut Sulkava 28.10.1786 Pielavesi. torppari Sulkava 3 Pielavesi. Isä Taulu 1. –Puoliso 06.05.1750 Pielavesi Anna Ruotsalainen. Syntynyt 1721. Kuollut Heinämäki 01.04.1804 Pielavesi. ( i Pehr Ruotsalainen. Syntynyt noin 1681 Pielavesi. Kuollut Tommonmäki 30.05.1756 Pielavesi. talollinen, leski. Ä Brita Nousiainen. Syntynyt noin 1681. Kuollut Joutsenniemi 01.04.1755 Pielavesi. talollisen vaimo.)

III Lapset

III. Anna Räisänen. Tickanen. Sedergren. Syntynyt Sulkava 15.06.1760 Pielavesi. Kuollut Pajumäki 11.04.1825 Pielavesi. Anna oli toisen kerran avioituessaan Nils Tickasen leski ja tälle jo kahdeksan lasta synnyttänyt, joista neljä oli tuolloin elossa.

Matti merkittiin Kataalanmäelle bondeksi isännän paikalle. Merkintä Annat Matlag piti Cedergrenejä omana ruokakuntana, Annan tyttären Christinan ja vävyn (måg) Påhl Räisäisen (pag 80) samoin omanaan. Jacob ja David Tickainen, Matin poikapuolet (styfson), luettiin siihen. David kuoli 10.08.1809.

RK 1813-23 Idensalmi>Pielawesi pag 147 tiivistelmä: Pajumäki N° 1 Katalanmäki: Tilaa hallitsee Bden Påhl Eliasn Räisäinen vaimonsa Christina Nilsdr Tickaisen kanssa. eli Anna Räisäisen vävy ja tytär. Heillä on poika Elias, s. 5.10.1806.

Matts Cedergren (7.1) mainitaan nyt appipuolena (StyfSvärfar) ja hän kuolee (död) 20.08.1819.

Anna Räisäinen (7.2) on silmäpuoleksi sokeutunut toiskertainen leski (Ea Enögt ' Blind).

Svåger Jacob Tickain, Christinan veli on avioitunut Maria Räisäisen kanssa.

Svåger Matts Cedergren, s. 1801, (6.1.) pääsi ripille (Adm) 6.7.1817.

RK 1824-34 Insalmi-Pielavesi pag 175: >> Annan kuolema muutti lähes kaiken Kataalanmäellä. Hänen vanhimman eloon jääneen lapsensa Kristiinan ja Pauli Räisäsen nelilapsinen perhe oli pitänyt omaa talouttaan kotitalossa. Muutto oli heilläkin edessä, tosin ei kauaksi, vaan kantatilan maille Takkamäkeen loisiksi. Jaakko Nilsinpoika muutti vaimoineen Koutajärvelle ja myös Matti Matinpojan ja Anna Reginan kausi lapsuuskodin pyörtänöillä päättyi ja Kataalanmäki siirtyi etäsukuisten haltuun. Matti joutui Anna Reginansa kanssa loisiksi Tallgreneille vain kaksi vuotta äitinsä kuoleman jälkeen. Siirtymä talonpoikaisesta ryhmästä inhysing-väen joukkoon oli tosiasia.

Elämä Kataalanmäessä oli muotoutumassa uusiin asetelmiin. Johan Tickain, joka oli Nilsin veljen Josephin pojanpoika ja kantaisä Josephin pojan Påhlin jälkeläisiä, avioitui Johan Hakulisen lesken Lovisa Tickaisen kanssa. Hakulinen oli Vuonamonlahden perua ja ehti naida sisarukset Christinan ja Lovisan Seppälästä. Lovisa oli kantaisä Josephin pojan Josephin jälkeläisiä, Pörsänmäen kautta Pajumäen maille Seppälään palannutta neljän sukupolven Joosefien sarjaa.

Annan perhetausta:. Isä Taulu 2. –Puoliso 1:o Nils Tickanen. Syntynyt 09.12.1752 Pielavesi. Kuollut 01.04.1799 Pielavesi. Talollinen. Ks. A309 Tikkasten sukuseuran julkaisu N° 2 Pielaveden Vanhapihan Tikkaset. –Puoliso 2:o 02.08.1800 Pielavesi Mattheus Cedergren. Matts Sedergren. Matti. Syntynyt 25.01.1761 Kalajoki. Kuollut kuolinsyy keltatauti 20.03.1819 Pielavesi. Iisalmeen Matts saapui isänsä kanssa, täysin palvelleen sotilaan Matts Cedergrenin viiden lapsen joukossa 9.4.1771. Merkinnässä sanotaan heidän saapuneen Sÿkajoelta (Siikajoki on suoran reitin välipaikka). Siikajoen kirjoista heistä ei löydy merkintöjä, mutta hänet on merkitty syntyneeksi eteläisemmän Kalajoen kirjoihin.

Orvoksi jäätyään 1775 jälkeen Matti on ollut ainakin Väisälänmäki 2:ssa, josta on Lastenkirjassa LK1750-1782 on merkintä, joka ajoittunee 1780-luvun loppupuolelle. Alla on myös nimi Maria s. 1765 9/4, joka voisi olla Matin sisar (rippikirjan merkinnässä Mardickala No1 syntymävuosi on 1766). Toinenkin LK1750-1782 merkintä on Mardikala No3:ssa, ehkä pian isä-Matin kuoleman jälkeen. Mats-poika ja Margeta on merkitty, mutta leski Margeta on jäänyt lastenkirjan ulkopuolelle, vaikka olisikin ollut talossa. Orvoiksi jääneet isä-Matin perheen jäsenet edellisestä avioliitosta näyttäisivät hajonneen eri taloihin piioiksi ja rengeiksi.

Iisalmen maalaiskunnasta Matts Cedergren on tullut edelleen Pielavedelle ja asettunut isännäksi leskiemännälle (Tikkasen leski) Kataalanmäkeen, Pajumäki 1.

Tutkimus JMS (Jari Matti Sedergren): Át unge drängen Matts Cedergren är hinderlös til Áktenskap: intyges härmeteds. Idens d. 26. dec ° 1799, Joh. Lagus.

Tämä avioliittoa varten annettu esteettömyystodistus Pielaveden kappeliseurakunnan muuttokirjojen joukossa aloitti virallisesti Cedergrenien suvun vaiheet Pielavedellä. Todistuksen allekirjoittaja on Iisalmen kirkkoherra Johannes Lagus.

Matin perhetausta, puoliso:.[1] ( i Matts Johansson Cedergren. Syntynyt 1721 Kalajoki. Kuollut Partala 09.10.1775 Iisalmi. Soldaten, bonde Rahkola.[2] ii Johan Isacsson Rahkola. Bonde, wärd Rahkola 1724-1747, Tynkä 8 Kalajoki.[1] iÄ Lijsa Rahkola. Syntynyt Kalajoki. Kuollut Kalajoki. Wärdinna 1724-1747 Rahkola.[3] Ä Anna Johansdåtter Konu. Syntynyt Tynkä noin 1737 Kalajoki. Kuollut 15.04.1772 Iisalmi. Äi Johan Andersson Konu. Bonde Konu 1704-1728 Tynkä Kalajoki.)

IV Lapset