Nauha-Myllylä henkilöitten sukutauluja

 

1. Henrik Isaksson Nauhan jälkeläiset 2 sukupolvea

2. Lisa Eskelsdotter Myllylän jälkeläiset 2 sukupolvea

Suku
Taulu 1

I. Henrik Isaksson Nauha. Heikki Isakinpoika Myllylä. Syntynyt ennen 1665. Kuollut jälkeen 1723. Isäntä. Syntymäaika on arvio Asutuksen yleisluettelossa, Kalajoki, (Kayl) Nauha merkinnöistä vuosina 1675-1694. Kuolinaika on päätelty v:n 1723 Läänin tilikirjasta, jossa Henrik mainitaan eli on maksanut veroa Myllylä 12:ssa. Vuonna 1726 on tehty lainhuutopöytäkirja jälkikäteen tilojen Nauha/Myllylä keskinäisestä vaihdosta edelliseltä vuosikymmeneltä ja siinä oli mukana myös Henrik.

1683 isäntä, Kalajoki, Pitkäiskylä, Myllylä 1 eli Nauha, päivämäärien 1683 ja 1713 välissä.

Henrik Isakinpoika[2].[1] –Puoliso Malin. Maliina. Emäntä talossa, Kalajoki, Pitkäiskylä, Myllylä 1, päivämäärien 1691 ja 1700 välissä.Käly/vaimon sisar (sväg.) on Margareta / Asutuksen yleisluettelo, Kalajoki, (Kayl) Nauha 1695-1714.[1]

II Lapset
Johan Henriksson Nauha. Juho Heikinpoika Nauha. Syntynyt 1683 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Nauha 01.09.1760 Kalajoki. Taulu 2.[1]
Maria Henriksdotter Nauha. Maria Henrikintytär Myllylä. Syntynyt 1698 Kalajoki. Kuollut 29.03.1782. Taulu 3.[3]
Taulu 2

II. Johan Henriksson Nauha. Juho Heikinpoika Nauha. Syntynyt 1683 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Nauha 01.09.1760 Kalajoki. Johan Henriksson Nauha esiintyy yhdessä Matts Johansson Myllylän (lanko) kanssa 1726 tehdyssä lainhuutopöytäkirjassa isänsä Henrik ja setänsä Markus Isakssonin kesken tehdyssä tilojen keskinäisessä vaihdossa Nauha/Myllylä. Johan on pysytellyt Nauhassa tilanvaihdon jälkeenkin eikä hänestä esiinny muita nimiä kuin Nauha. Henrik ja Markus näyttäisivät asettuneen Myllyläksi mainittuun tilan osaan.

Tiedot 1600-luvulta ja 1700-luvun alusta ovat vähäisiä, hajanaisia ja isovihan vuosilta puuttuvat kokonaan. Oliko Johan Henrikinpoika Nauha-talon isäntä: todennäköisesti oli, mutta jaetusti. Puolet Nauhasta oli hänellä ja toinen puoli oli lankomies Matts Johanssonilla, mutta miten, yksityiskohtia ei tunneta. Levottoman ajanjakson vuoksi tiedot ovat puutteellisia. Niinpä tässä kuvataan Nauha-tilan hallintaa ja asukkaiden historiaa laajemmin, seuraavien sukupolvien tarinoitten pohjaksi. Alla kuvataan ensin, miten syntyi päätelmä Sedergrenin yhdistämisestä Nauhaan. Toiseksi kuvataan Nauhan tilan 1700-lukua. Näissä kuvauksissa tulee esille Johan Henrikinpojan kolme poikaa (Matts, Henrik ja Erik), jotka aikuistuttuaan 1740-60-luvulla vuorottelivat Nauhan "isäntinä". Neljäs poika Jacob ei ollut isäntänä. Isännyyden kierrätys on epätavallista ja kyse onkin nähtävästi veroluetteloon ensimmäisenä merkitystä nimestä. Nauhasta veroa maksava lienee ollut kuin isäntä konsanaan, kuitenkaan ei maakirjaan merkitty omistaja.

Alussa mainittu tilanvaihto Isovihan aikana on käsitelty tuomioistuimessa jälkikäteen, josta kirjaukset antavat lisätietoa Johan Henrikssonista. Nämä löydöt täydentävät kuvaa Nauhan ja Myllylän läheisistä suhteista: 1) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24615470 2) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24733231. Ensimmäinen lähde on tuomiokirjan 1722 alustava käsittely. Toinen lähde on lainhuuto- l. tuomiopöytäkirja vuodelta 1726. Siinä on vahvistettu muutto, josta Matts Johansson Myllylä (s. 1701) ja lankonsa Johan Henriksson sopivat vv. 1718/1720 läheisten sukulaisten Henrik ja Markus Isaksson Nauhan kanssa tilojen vaihdosta. Muutto on tapahtunut venäläismiehityksen aikana ja tuolloin Henrik ja hänen veljensä Markus Isaksson ovat Myllylä-tilalla, kun taas poika Johan Henriksson ja lankonsa Matts Johansson ovat Nauhassa. Huom. että asian toisen käsittelyn vuonna 1726 vanhat miehet Henrik ja Markus ovat ehtineet jo kuolla. Tämä löytö antaa pientä vihjettä isovihan ajalta ja vahvistaa oikeaksi johtopäätöksiä perhesuhteista sekä kokonaiskuvasta.

NAUHA-SEDERGREN. PÄÄTELMÄ:

Itsestään JOHAN NAUHASTA on niukat tiedot, jotka saavat täydennystä jälkeläisten ja muitten perheenjäsenten kautta sekä tuomiokirjoista. Parhaiten on tutkittu Matts Johaninpojan (s. 1721) osuutta. Levottomien aikojen (Isoviha 1714-1721) jälkeen Nauhan tilan isäntä oli 1723 SIMON MATTSON (NAUHA), joka tuli puolisoksi LISA ESKELDOTTIRille. Lisasta oli tullut Nauhan haltija-emäntä, "valtiatar", kun puoliso Johan Koutonen/Myllylä/Nauha kuoli pian tilojen "vaihtokaupan" jälkeen. Nauhan isäntänä oli jo seuraavana vuonna 1724 Simonin poikapuoli 3.7.1701 syntynyt MATTS JOHANSSON. Asutuksen yleisluetteloon on merkitty verotettavat henkikirjoista, joten lapsia ja muita tilalla asuvia ja huollettavia ei siinä näy. Vuonna 1740 Matts Johanssonin nimen perässä seuraavana on (yli 18v) poika Matts, joka ehkä tarkoittaa Matts Johanssonia s.1721, ja tytär Marja Johansson. Seuraavana vuonna 1741 edelleen on sisar Maria, joka on Matts Johanssonin s. 1701 sisko ja Henrik Johanssonin vaimo. Myöhemmässä vaiheessa tilan veroa maksava isäntä on yhden vuoden 1743 HENRIK JOHANSSON Nauha, aiemmin mainitsematon veli. Seuraavan isännän nimi on jälleen MATTS (Johansson), vuosina 1744-1747. Tällä Mattsilla on vaimo Maria ja näin vahvistuu tulkinta, että kyseessä on myöhemmin sotilas MATTS CEDERGREN s. 1721. Mattsista tuli sotilas 1747 ja Nauhan isännäksi merkittiin ERIK-veli.

NAUHAN TILA. 1700-LUKUA:

Nauhan eli rinnakkaisnimeltään Nälhän tilan isännäksi tulee kaltoin Kalajokea kohdelleen Isovihan jälkeen Simon Mattsson (Nauha), joka on kuitenkin niin vanha ja raihnainen, ettei kykene tilaa itse hoitamaan. Vihollinen oli sitä paitsi runnellut Simonin molempia käsiä pahoin – se selittää osaltaan, miksi tilanhoito jäi ja miksi hänen poikapuolensa (styvson, st.s.), 3. heinäkuuta 1701 syntynyt Matts Johansson ottaa tilan haltuunsa. Toisen selityksen tarjoaa Isovihan aikainen tilojen keskinäinen vaihto Nauha/Myllylä. Tuona aikana tilan omistajan muutoksia ei voitu viralllisesti kirjata!

Kun 1701 syntyneen Matts Johanssonin vaimon merkintä on Susanna, tilanne säilyy koko 1730-luvun vakiona. Asutuksen yleisluettelossa, Kalajoki, (Kayl) Nauha, on vain veroa maksava isäntäväki. Vuoden 1743 ajan tilan isäntä on Henrik Johansson Nauha, aiemmin mainitsematon nimi veljesten sarjasta. Henrik isännöi myös vuonna 1748.

Veljesten sarja isäntinä on päässyt jo hyvään alkuun vuosina 1744–1747, kun Nauhan tilan veroa maksavaksi isännäksi merkitään toinen Matts Johansson. Hän erottuu aiemmasta Matts Johanssonista siten, että hänen vaimonsa nimi on Maria. Kälynä Maria mainitaan jo vuonna 1743. Asetelma tulee näin ymmärrettäväksi. Sekin, että Matts Johansson Nauhan ja Maria Thomaedotterin (Suando) ensimmäinen lapsi Johan syntyy jo syyskuussa 1744, ja avioliitto voi hyvinkin olla perua edellisvuodelta, jolloin Matts on ollut 22-vuotias ja nuorikko Maria noin 20.

Nauhan isäntinä veroluettelossa veljesten sarjasta vuosina 1749-1761 on Eric, vuodet 1762-1765 on Henrik ja jälleen vuodesta 1766 eteenpäin on Erik. Tila on nyt jaettu ja Nauha tiloja onkin kaksi noin 1760:sta eteenpäin ja toisen puoliskon isäntä on veljesten serkku Jacob Mattsson.

Vuonna 1701 syntynyt Matts Johansson kuolee 7.12.1767, joten Kayl:n merkinnät ”far Matti” 1765 Henrikin/Erikin isännöimällä Nauhan puoliskolla tarkoittaa ”isäpuolta”, eivät oikeaa isää – näin ei voinut ollakaan, koska kaikkialla Erikin isäksi mainitaan Johansson, ei Mattsson - esimerkkinä Kalajoen RK 1782. Sen sijaan ”far Matts” on oikein vuonna 1766, kun hän asuu Jacob Nauhan puolella. Nauhan tiloja viljelevät isännät kantoivat vastuitaan vuorottellen. Perheen "vanhaisäntä" Matista huolehdittiin: Jacob Matsson isästään ja varmasti myös Eric ja Henrik Johansson tekivät oman osansa enonsa puolesta. Nauha-tilan/tilojen haltijat on lueteltu Matts Johanssonin s.1721 sukutaulujen tiedoissa jäljenpänä.

Erik Johanssonin (3.5.1728 – 24.7.1783) ja Jacob Mattssonin (1733-10.03.1804) osuudet ovat molemmat 3/8 manttaalia ja vuonna 1762 kooksi 17/96 manttaalia – Jacobille merkitty vuonna 1762 tilan kooksi 17/98 manttaalia asutuksen yleisluetteloon.

Mutta mitä tekee veljessarjan vanhin, Matts Johansson Nauha? Matts, joka on syntynyt myöhempien armeijarullien perusteella kesä-heinäkuussa 1721, tulee siis pikkuvihan päättyessä isännäksi vuosiksi 1744–1747, mutta päätyy vuonna 1747 ratkaisuun, jossa hän ottaa monien edellisvuosisadalla eläneiden esi-isiensä tavoin pestin armeijaan. Matts saa rekrytoinnissa komean sukunimen Cedergren, jota on tavattu Ruotsissa 1690-luvulta lähtien. Vaimo Marian suku on oletettavasti Suando, Tuomaksen tytär (Thomaedottir), joka voi hyvinkin tarkoittaa vävynä Suandon tilasta erotetulle Konu 2 -tilalle vävynä tullutta Tuomasta. Mattsin ja Marian lapsi Jacob nai myöhemmin Lisan Suandon tilalta Tyngän kylällä.

Johan Henrikinpoika.[1] Isä Taulu 1. –Puoliso Maria Johansdotter Myllylä. Marja Juhontytär Nauha. Syntynyt 21.10.1695 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Nauha 25.01.1758 Kalajoki. Marialle löytyi puoliso isovihan aikana Myllylän lähinaapurista, Nauhasta, jotka olivat aikaisemminkin olleet samaan tilaan kuuluvia. Mariaan viittaava huomautus 1724 on merkitty veroluetteloon, että vihollinen on pahoin tärvellyt hänen molempia käsiään.[4]

III Lapset
Matts Johansson Nauha. Matti Cedergren. Matts Suvanto. Mats Rahkola. Syntynyt 1721 Kalajoki. Kuollut Martikkala 09.10.1775 Iisalmi. sotilas, isäntä. Muuttanut pois Kalajoelta 09.04.1771 Iisalmi. Hänestä sai alkunsa Cedergren/Sedergren-nimi, sotilaspalvelun myötä 1748-1762. Matts osallistui Helsingin linnoitustöihin salvosmiehenä (timmerman). Suvun pitkät kirvesmiesperinteet tulevat esiin myös sotilaan ammatin kautta.[5] –Puoliso noin 1743 Maria Tomasdotter Suandå. Maria Thomaedottir Suvanto. Marja Tuomaantytär Nauha. Syntynyt 26.09.1723. Kuollut 09.02.1759 Kalajoki. –Puoliso 12.10.1759 Kalajoki Anna Kurikkala. Anna Johansdåtter Konu. Syntynyt Rahja Kurickala noin 1737 Kalajoki. Kuollut 15.04.1772 Iisalmi. –Puoliso Väisälänmäki 17.04.1774 Iisalmi msrk Margeta Partanen. Margretha Pardain. Margreta Häli. Syntynyt Nerkoo 4 14.07.1748 Iisalmi msrk[3]. Kuollut Pappila 09.10.1785 Iisalmi msrk[3]. torpparin tytär, piika.
Henrik Johansson Nauha. Henrik Rahkola. Syntynyt Pitkäiskylä 08.05.1723 Kalajoki. Kuollut Tynkä Rahkola 20.10.1786 Kalajoki. Henrik oli Nauhan tilan isäntä Kalajoen asutuksen yleisluetton (Kayl) mukaan vuoden 1743 ajan ja toisen kerran vuonna 1748. Em. vuosien välissä isäntä oli Matts-veli. Kolmannen Nauhan isännyytensä 1762-1765 jälkeen Henrik Johansson siirtyi 1766 Rahkolaan kumppaniksi (Bolagsman) ja myöhemmin Rahkola 28 (Maijala) isännäksi. Rahkola-nimi kytkeytyy myös Matti-veljeensä, kun Eric Matinpoika kirjataan Rahkolaksi 1764. Matts Cedergren näyttäisi asuneen pian sotilaspalvelun päätyttyä Rahkolassa ja "avasi" tietä myös Henrikille.[7][6] –Puoliso 30.05.1761 Kalajoki Maria Michelsdotter Joensuu. Maria Stark. Syntynyt 08.08.1733. Kuollut Tynkä Rahkola 16.03.1809 Kalajoki[8]. Maria avioituessaan sotilaan leski.[6]
Anna Johansdotter Nauha. Syntynyt Pitkäisenkylä Nauha 11.12.1725 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Himango 14.02.1785 Kalajoki.[3] –Puoliso 30.11.1751 Matts Henrichsson Himango. Syntynyt 28.10.1729 Kalajoki. Kuollut 06.02.1783 Kalajoki.[6]
Eric Johansson Nauha. Syntynyt Pitkäiskylä Nauha 03.05.1728 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Nauha 24.07.1783 Kalajoki. talollisen poika, isäntä. Eric oli Nauhan isäntänä 1749-1761 ja seuraavana on Henrik-veljen "isäntävuoro" 1762-1765. Erik oli uudestaan isäntänä 1766-1783, jolloin Nauha oli käytännössä jaettu, tiloja oli kaksi. Erikin tila saa myöhemmin nimen Yli Nauha.[1] –Puoliso Margareta Pehrsdotter Nauha. Syntynyt 1733. Kuollut Nauha 02.05.1784 Kalajoki.[1]
Lisa Johansdotter Nauha. Syntynyt Pitkäiskylä 1728 Kalajoki. piika. Naimisiin mennessä piika, palveluksessa Himangolla.[6] –Puoliso 16.12.1759 Jacob Pehrsson Flinck. Syntynyt 1735.[6]
Jacob Johansson Nauha. Jaakko Juhonpoika Nauha. Syntynyt Pitkäiskylä Nauha 03.03.1731 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Nauha 20.03.1801 Kalajoki. Jacob oli asutuksen yleisluettelossa merkitty veljeksi, eikä ollenkaan Nauha-tilan isännän asemaan.[1] –Puoliso Carin Jacobsdotter Nauha. Caisa Nauha. piika. Syntynyt 1728. Kuollut Pitkäiskylä Nauha (myöh. YliNauha) 28.09.1793 Kalajoki.[1]
Maria Johansdotter Nauha. Syntynyt Nauha 13.12.1733 Kalajoki. Kuollut 22.04.1773 Rautio.[6] –Puoliso 04.01.1747 Kalajoki Matts Johaninpoika Rautio Kangas. Syntynyt 31.12.1713 Rautio. Kuollut 18.06.1808 Rautio.[9]
Taulu 3

II. Maria Henriksdotter Nauha. Maria Henrikintytär Myllylä. Syntynyt 1698 Kalajoki. Kuollut 29.03.1782.[3] Isä Taulu 1. –Puoliso Anders Myllylä. Ala-Nauha. Syntynyt Alanauha 01.10.1710 Kalajoki. Kuollut Myllylä 14.11.1790 Kalajoki.[3]

III Lapset
Henrik Andersinpoika Myllylä. Ala-Nauha. Syntynyt Alanauha 13.07.1734 Kalajoki. Kuollut 25.06.1819 Kalajoki.[3] –Puoliso Lisa Henrikintytär Sipoi. Syntynyt 1738. Kuollut 03.05.1805 Kalajoki.

Nimihakemisto
Nimi Taulu
Maliina 1
Malin 1
Ala-Nauha, Anders 3
Ala-Nauha, Henrik Andersinpoika 3
Cedergren, Matti 2
Flinck, Jacob Pehrsson 2
Himango, Matts Henrichsson 2
Häli, Margreta 2
Joensuu, Maria Michelsdotter 2
Konu, Anna Johansdåtter 2
Kurikkala, Anna 2
Myllylä, Anders 3
Myllylä, Heikki Isakinpoika 1
Myllylä, Henrik Andersinpoika 3
Myllylä, Maria Henrikintytär 1, 3
Myllylä, Maria Johansdotter 2
Nauha, Anna Johansdotter 2
Nauha, Caisa 2
Nauha, Carin Jacobsdotter 2
Nauha, Eric Johansson 2
Nauha, Henrik Isaksson 1
Nauha, Henrik Johansson 2
Nauha, Jaakko Juhonpoika 2
Nauha, Jacob Johansson 2
Nauha, Johan Henriksson 1, 2
Nauha, Juho Heikinpoika 1, 2
Nauha, Lisa Johansdotter 2
Nauha, Margareta Pehrsdotter 2
Nauha, Maria Henriksdotter 1, 3
Nauha, Maria Johansdotter 2
Nauha, Marja Juhontytär 2
Nauha, Marja Tuomaantytär 2
Nauha, Matts Johansson 2
Pardain, Margretha 2
Partanen, Margeta 2
Rahkola, Henrik 2
Rahkola, Mats 2
Rautio Kangas, Matts Johaninpoika 2
Sipoi, Lisa Henrikintytär 3
Stark, Maria 2
Suandå, Maria Tomasdotter 2
Suvanto, Maria Thomaedottir 2
Suvanto, Matts 2

Paikkahakemisto
Paikka Taulu
Iisalmi 2
Iisalmi msrk 2
Kalajoki 1, 2, 3
Rautio 2

Lähteet
1: Jari Sedergren
2: Matti Huurre - Pentti Virrankoski - Kustaa Vilkuna, Kokkola 1956: Suur-Kalajoen historia I
3: Ulla Paretskoi/2018
4: Hiski, MyHeritage /Sedergren Family Tree
5: Ilpo Kojola: Kala- ja Pyhäjokilaakson ruotusotilaat 1733-1808 -luettelo, selvitys; http://www.ilpoko.net/
6: MyHeritage /Sedergren Family Tree 2016
7: Pentti Lindholm
8: Geni-sukupuu
9: Ulla Paretskoi

 

2. Lisa Eskelsdotter Myllylän jälkeläiset 2 sukupolvea

Suku
Taulu 4

I. Lisa Eskelsdotter Myllylä. Nauha. Syntynyt noin 1658. Kuollut 07.01.1753. Lisa oli kahdesti naimisissa. Lisa Eskelsdotterin perukirja on v:lta 1754, jossa mainitaan poika Matts Johansson sekä tytär Marja Johansdotter, jonka mies on Johan Henriksson.[1] –Puoliso 1:o Johan Pehrsson Koutonen. Juho Pietarinpoika Myllylä. Nauha. Syntynyt arvioitu ennen 1680. Kuollut välillä 1718 ja 1721. Asutuksen yleisluettelot, Kalajoki 1695-1714, Myllylä, jonne tulo 1699 ilmeisesti Käändäbystä. Jacob Koutosella on 1697 renki Johan, jolla puoliso Lisa. Vuonna 1698 tilalla ei ole asukkaita ja 1699 asukkaiksi löytyy Johan Peersson Myllylä ja vaimo Lisa. "Autio, Johan Peersson Koutoinen asettunut". Johan Peersson esiintyy luettelossa molemmilla nimillä, Koutonen/Myllylä. Hän oli selvästikin toteuttamassa Myllylän ja Nauhan tilojen keskinäistä vaihtoa kesällä 1718, jota käsiteltiin 1. kerran 1722 käräjillä. Silloin Johan Henriksson Nauha (lanko) on jälkikäteen hakenut vahvistusta vaihdolle, jossa Johan ja Mattz Myllylä (isä ja poika) vaihtoivat oman Myllylä-tilansa Nauhan 1/2 mt kruununtilaan. Johan Pehrsson ei enää esiinny myöhemmissä kirjauksissa, koska on kuollut isovihan aikana, arvio on siten 1718-1721.[1] –Puoliso 2:o Simon Mattsson Nauha. Kuollut n. toukokuu 1734. Nauhan isäntä 1723 veroluettelossa, josta edelleen merkintä Asutuksen yleisluetteloon, Kalajoki 1720-1739, Nauha. Hänelle on merkitty vaimo Liisa, poikapuoli Matts ja tytär Anna, joka tulkitaan tytärpuoleksi. Kuolinaika on päätelty Kalajoen seurakunnan arkiston tilikirjasta, jossa kesäkuun alussa 1734 on merkintä Simon Mattssonin hautapaikan maksusta.[1]

II Lapset
1: Maria Johansdotter Myllylä. Marja Juhontytär Nauha. Syntynyt 21.10.1695 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Nauha 25.01.1758 Kalajoki. Marialle löytyi puoliso isovihan aikana Myllylän lähinaapurista, Nauhasta, jotka olivat aikaisemminkin olleet samaan tilaan kuuluvia. Mariaan viittaava huomautus 1724 on merkitty veroluetteloon, että vihollinen on pahoin tärvellyt hänen molempia käsiään.[2] –Puoliso Johan Henriksson Nauha. Juho Heikinpoika Nauha. Syntynyt 1683 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Nauha 01.09.1760 Kalajoki. Katso myös 2 , 2 , 2 , 2 , 2 , 2 , 2 , 1. [3]
1: Matts Johansson Myllylä. Nauha. Syntynyt 1701 Kalajoki. Kuollut 07.12.1767 Kalajoki. Taulu 5.[1]
1: Anna Johansdotter Myllylä. Nauha. Syntynyt ennen 1706. Kayl Nauha 1720-1739. Matts Johanssonille on merkitty tytär Anna, mutta tulkitaan tarkoittavan hänen sisartaan. Merkinnät 1724-29.[4]
Taulu 5

II. Matts Johansson Myllylä. Nauha. Syntynyt 1701 Kalajoki. Kuollut 07.12.1767 Kalajoki. Isäntä 1724-1741. Myllylän ja Nauhan tilanvaihtojen jälkeen Matts on juuri aikuistunut ja hän tulee Nauhan isännän tehtävään. Oliko kuitenkin omassa osassa Nauha-tilaa ja taloa, emme tiedä. Rinnalla on toinen isännän asemassa oleva Johan Henriksson, Mattsin siskon mies. Asetelma herättää kysymyksen, miten tämä on mahdollista, kun periaatteessa kaksi isoa perhettä ovat saman katon alla. "Yksi savu" -periaate ja yksi verotettava tila! Oliko yhteisöä koossapitävä tekijä ehkä "valtiatar-emäntä", Mattsin ja Marian äiti Lisa Eskeldotter? Tosiasiallinen isännyys saattoi jatkua molempien miesten osalta hyvinkin pitkään, vaikka verolistojen mukainen isäntä ehti vaihtua elinaikanaan monta kertaan. Asutuksen yleisluettelossa 1720-1739, Kalajoki, Nauha, merkinnät voivat olla harhaanjohtavia, sillä Anna-niminen puoliso arvioidaan virheelliseksi tulkinnaksi (kirjausten logiikka epäselvää). Mattsilla lienee ollut vain puoliso Susanna. Asutuksen yleisluettelossa 1740-1759, Matts Johansson on vielä alussa isäntä, mutta veroluettelossa isäntä vaihtui pian toiseksi. Hänen nimensä alla on merkitty poika Matts ja tytär Marja, mutta he eivät ole hänen lapsiaan. Seuraavana vuonna 1741 tyttäreksi merkitty Marja tulkitaan tarkoittavan Maria-sisarta. Pojasta Jacob Mattssonista kerrotaan muussa yhteydessä, Johan Henrikssonin kohdalla tarinoissa. Asutuksen yleisluettelo 1760-1774, Kalajoki, Pitkäiskylä nr. 6 Nauha, "far Matts" mainitaan 1766, "vanhaisäntä". Samaan aikaan toista osaa Nauhasta isännöi Jacob Mattson ja "far Matts" on oikea isä.[1] Äiti Taulu 4. –Puoliso Susanna Johansdotter Nauha. Syntynyt 1704. Kuollut 18.04.1773. Asutusluettelossa Susanna-merkinnät Mattsin puolisona alkavat v:sta 1730.[1]

III Lapset
Jacob Matsson Nauha. Syntynyt 1733. Kuollut 10.03.1804 Kalajoki. Nauhan tilaa viljelevät isännät kantoivat vastuitaan vuorottellen, huolsivat perheen vanhaisäntä Mattia, Jacob Matsson isäänsä. Nauha päätyi Jacobin haltuun. Nauhan tila oli osaltaan myös Johan Henrikssonin poikien vastuulla, kunnes Erik Johansson sai osansa tilasta, myöhemmin Yli Nauha-nimellä. Nauha-tilan/tilojen haltijat on lueteltu Matts Johanssonin s.1721 sukutaulun tiedoissa aiempana/jäljenpänä.[3]

Nimihakemisto
Nimi Taulu
Koutonen, Johan Pehrsson 4
Myllylä, Anna Johansdotter 4
Myllylä, Juho Pietarinpoika 4
Myllylä, Lisa Eskelsdotter 4
Myllylä, Maria Johansdotter 4
Myllylä, Matts Johansson 4, 5
Nauha, Anna Johansdotter 4
Nauha, Jacob Matsson 5
Nauha, Johan Henriksson 4
Nauha, Johan Pehrsson 4
Nauha, Juho Heikinpoika 4
Nauha, Lisa Eskelsdotter 4
Nauha, Marja Juhontytär 4
Nauha, Matts Johansson 4, 5
Nauha, Simon Mattsson 4
Nauha, Susanna Johansdotter 5

Paikkahakemisto
Paikka Taulu
Kalajoki 4, 5

Lähteet
1: Pentti Lindholm
2: Hiski, MyHeritage /Sedergren Family Tree
3: Jari Sedergren
4: Digiarkisto