I.
Henrik Isaksson Nauha. Heikki Isakinpoika Myllylä. Syntynyt ennen 1665. Kuollut jälkeen 1723. Isäntä. Syntymäaika on arvio Asutuksen yleisluettelossa, Kalajoki, (Kayl) Nauha merkinnöistä vuosina 1675-1694. Kuolinaika on päätelty v:n 1723 Läänin tilikirjasta, jossa Henrik mainitaan eli on maksanut veroa Myllylä 12:ssa. Vuonna 1726 on tehty lainhuutopöytäkirja jälkikäteen tilojen Nauha/Myllylä keskinäisestä vaihdosta edelliseltä vuosikymmeneltä ja siinä oli mukana myös Henrik.
1683 isäntä, Kalajoki, Pitkäiskylä, Myllylä 1 eli Nauha, päivämäärien 1683 ja 1713 välissä.
Henrik Isakinpoika
[2].
[1]
–Puoliso
Malin. Maliina. Emäntä talossa, Kalajoki, Pitkäiskylä, Myllylä 1, päivämäärien 1691 ja 1700 välissä.Käly/vaimon sisar (sväg.) on Margareta / Asutuksen yleisluettelo, Kalajoki, (Kayl) Nauha 1695-1714.
[1]II Lapset
Johan Henriksson Nauha. Juho Heikinpoika Nauha. Syntynyt 1683 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Nauha 01.09.1760 Kalajoki.
Taulu 2.
[1]
Maria Henriksdotter Nauha. Maria Henrikintytär Myllylä. Syntynyt 1698 Kalajoki. Kuollut 29.03.1782.
Taulu 3.
[3]
II.
Johan Henriksson Nauha. Juho Heikinpoika Nauha. Syntynyt 1683 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Nauha 01.09.1760 Kalajoki. Johan Henriksson Nauha esiintyy yhdessä Matts Johansson Myllylän (lanko) kanssa 1726 tehdyssä lainhuutopöytäkirjassa isänsä Henrik ja setänsä Markus Isakssonin kesken tehdyssä tilojen keskinäisessä vaihdossa Nauha/Myllylä. Johan on pysytellyt Nauhassa tilanvaihdon jälkeenkin eikä hänestä esiinny muita nimiä kuin Nauha. Henrik ja Markus näyttäisivät asettuneen Myllyläksi mainittuun tilan osaan.
Tiedot 1600-luvulta ja 1700-luvun alusta ovat vähäisiä, hajanaisia ja isovihan vuosilta puuttuvat kokonaan. Oliko Johan Henrikinpoika Nauha-talon isäntä: todennäköisesti oli, mutta jaetusti. Puolet Nauhasta oli hänellä ja toinen puoli oli lankomies Matts Johanssonilla, mutta miten, yksityiskohtia ei tunneta. Levottoman ajanjakson vuoksi tiedot ovat puutteellisia. Niinpä tässä kuvataan Nauha-tilan hallintaa ja asukkaiden historiaa laajemmin, seuraavien sukupolvien tarinoitten pohjaksi. Alla kuvataan ensin, miten syntyi päätelmä Sedergrenin yhdistämisestä Nauhaan. Toiseksi kuvataan Nauhan tilan 1700-lukua. Näissä kuvauksissa tulee esille Johan Henrikinpojan kolme poikaa (Matts, Henrik ja Erik), jotka aikuistuttuaan 1740-60-luvulla vuorottelivat Nauhan "isäntinä". Neljäs poika Jacob ei ollut isäntänä. Isännyyden kierrätys on epätavallista ja kyse onkin nähtävästi veroluetteloon ensimmäisenä merkitystä nimestä. Nauhasta veroa maksava lienee ollut kuin isäntä konsanaan, kuitenkaan ei maakirjaan merkitty omistaja.
Alussa mainittu tilanvaihto Isovihan aikana on käsitelty tuomioistuimessa jälkikäteen, josta kirjaukset antavat lisätietoa Johan Henrikssonista. Nämä löydöt täydentävät kuvaa Nauhan ja Myllylän läheisistä suhteista: 1) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24615470 2) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24733231. Ensimmäinen lähde on tuomiokirjan 1722 alustava käsittely. Toinen lähde on lainhuuto- l. tuomiopöytäkirja vuodelta 1726. Siinä on vahvistettu muutto, josta Matts Johansson Myllylä (s. 1701) ja lankonsa Johan Henriksson sopivat vv. 1718/1720 läheisten sukulaisten Henrik ja Markus Isaksson Nauhan kanssa tilojen vaihdosta. Muutto on tapahtunut venäläismiehityksen aikana ja tuolloin Henrik ja hänen veljensä Markus Isaksson ovat Myllylä-tilalla, kun taas poika Johan Henriksson ja lankonsa Matts Johansson ovat Nauhassa. Huom. että asian toisen käsittelyn vuonna 1726 vanhat miehet Henrik ja Markus ovat ehtineet jo kuolla. Tämä löytö antaa pientä vihjettä isovihan ajalta ja vahvistaa oikeaksi johtopäätöksiä perhesuhteista sekä kokonaiskuvasta.
NAUHA-SEDERGREN. PÄÄTELMÄ:
Itsestään JOHAN NAUHASTA on niukat tiedot, jotka saavat täydennystä jälkeläisten ja muitten perheenjäsenten kautta sekä tuomiokirjoista. Parhaiten on tutkittu Matts Johaninpojan (s. 1721) osuutta. Levottomien aikojen (Isoviha 1714-1721) jälkeen Nauhan tilan isäntä oli 1723 SIMON MATTSON (NAUHA), joka tuli puolisoksi LISA ESKELDOTTIRille. Lisasta oli tullut Nauhan haltija-emäntä, "valtiatar", kun puoliso Johan Koutonen/Myllylä/Nauha kuoli pian tilojen "vaihtokaupan" jälkeen. Nauhan isäntänä oli jo seuraavana vuonna 1724 Simonin poikapuoli 3.7.1701 syntynyt MATTS JOHANSSON. Asutuksen yleisluetteloon on merkitty verotettavat henkikirjoista, joten lapsia ja muita tilalla asuvia ja huollettavia ei siinä näy. Vuonna 1740 Matts Johanssonin nimen perässä seuraavana on (yli 18v) poika Matts, joka ehkä tarkoittaa Matts Johanssonia s.1721, ja tytär Marja Johansson. Seuraavana vuonna 1741 edelleen on sisar Maria, joka on Matts Johanssonin s. 1701 sisko ja Henrik Johanssonin vaimo. Myöhemmässä vaiheessa tilan veroa maksava isäntä on yhden vuoden 1743 HENRIK JOHANSSON Nauha, aiemmin mainitsematon veli. Seuraavan isännän nimi on jälleen MATTS (Johansson), vuosina 1744-1747. Tällä Mattsilla on vaimo Maria ja näin vahvistuu tulkinta, että kyseessä on myöhemmin sotilas MATTS CEDERGREN s. 1721. Mattsista tuli sotilas 1747 ja Nauhan isännäksi merkittiin ERIK-veli.
NAUHAN TILA. 1700-LUKUA:
Nauhan eli rinnakkaisnimeltään Nälhän tilan isännäksi tulee kaltoin Kalajokea kohdelleen Isovihan jälkeen Simon Mattsson (Nauha), joka on kuitenkin niin vanha ja raihnainen, ettei kykene tilaa itse hoitamaan. Vihollinen oli sitä paitsi runnellut Simonin molempia käsiä pahoin – se selittää osaltaan, miksi tilanhoito jäi ja miksi hänen poikapuolensa (styvson, st.s.), 3. heinäkuuta 1701 syntynyt Matts Johansson ottaa tilan haltuunsa. Toisen selityksen tarjoaa Isovihan aikainen tilojen keskinäinen vaihto Nauha/Myllylä. Tuona aikana tilan omistajan muutoksia ei voitu viralllisesti kirjata!
Kun 1701 syntyneen Matts Johanssonin vaimon merkintä on Susanna, tilanne säilyy koko 1730-luvun vakiona. Asutuksen yleisluettelossa, Kalajoki, (Kayl) Nauha, on vain veroa maksava isäntäväki. Vuoden 1743 ajan tilan isäntä on Henrik Johansson Nauha, aiemmin mainitsematon nimi veljesten sarjasta. Henrik isännöi myös vuonna 1748.
Veljesten sarja isäntinä on päässyt jo hyvään alkuun vuosina 1744–1747, kun Nauhan tilan veroa maksavaksi isännäksi merkitään toinen Matts Johansson. Hän erottuu aiemmasta Matts Johanssonista siten, että hänen vaimonsa nimi on Maria. Kälynä Maria mainitaan jo vuonna 1743. Asetelma tulee näin ymmärrettäväksi. Sekin, että Matts Johansson Nauhan ja Maria Thomaedotterin (Suando) ensimmäinen lapsi Johan syntyy jo syyskuussa 1744, ja avioliitto voi hyvinkin olla perua edellisvuodelta, jolloin Matts on ollut 22-vuotias ja nuorikko Maria noin 20.
Nauhan isäntinä veroluettelossa veljesten sarjasta vuosina 1749-1761 on Eric, vuodet 1762-1765 on Henrik ja jälleen vuodesta 1766 eteenpäin on Erik. Tila on nyt jaettu ja Nauha tiloja onkin kaksi noin 1760:sta eteenpäin ja toisen puoliskon isäntä on veljesten serkku Jacob Mattsson.
Vuonna 1701 syntynyt Matts Johansson kuolee 7.12.1767, joten Kayl:n merkinnät ”far Matti” 1765 Henrikin/Erikin isännöimällä Nauhan puoliskolla tarkoittaa ”isäpuolta”, eivät oikeaa isää – näin ei voinut ollakaan, koska kaikkialla Erikin isäksi mainitaan Johansson, ei Mattsson - esimerkkinä Kalajoen RK 1782. Sen sijaan ”far Matts” on oikein vuonna 1766, kun hän asuu Jacob Nauhan puolella. Nauhan tiloja viljelevät isännät kantoivat vastuitaan vuorottellen. Perheen "vanhaisäntä" Matista huolehdittiin: Jacob Matsson isästään ja varmasti myös Eric ja Henrik Johansson tekivät oman osansa enonsa puolesta. Nauha-tilan/tilojen haltijat on lueteltu Matts Johanssonin s.1721 sukutaulujen tiedoissa jäljenpänä.
Erik Johanssonin (3.5.1728 – 24.7.1783) ja Jacob Mattssonin (1733-10.03.1804) osuudet ovat molemmat 3/8 manttaalia ja vuonna 1762 kooksi 17/96 manttaalia – Jacobille merkitty vuonna 1762 tilan kooksi 17/98 manttaalia asutuksen yleisluetteloon.
Mutta mitä tekee veljessarjan vanhin, Matts Johansson Nauha? Matts, joka on syntynyt myöhempien armeijarullien perusteella kesä-heinäkuussa 1721, tulee siis pikkuvihan päättyessä isännäksi vuosiksi 1744–1747, mutta päätyy vuonna 1747 ratkaisuun, jossa hän ottaa monien edellisvuosisadalla eläneiden esi-isiensä tavoin pestin armeijaan. Matts saa rekrytoinnissa komean sukunimen Cedergren, jota on tavattu Ruotsissa 1690-luvulta lähtien. Vaimo Marian suku on oletettavasti Suando, Tuomaksen tytär (Thomaedottir), joka voi hyvinkin tarkoittaa vävynä Suandon tilasta erotetulle Konu 2 -tilalle vävynä tullutta Tuomasta. Mattsin ja Marian lapsi Jacob nai myöhemmin Lisan Suandon tilalta Tyngän kylällä.
Johan Henrikinpoika.
[1] Isä
Taulu 1.
–Puoliso
Maria Johansdotter Myllylä. Marja Juhontytär Nauha. Syntynyt 21.10.1695 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Nauha 25.01.1758 Kalajoki. Marialle löytyi puoliso isovihan aikana Myllylän lähinaapurista, Nauhasta, jotka olivat aikaisemminkin olleet samaan tilaan kuuluvia. Mariaan viittaava huomautus 1724 on merkitty veroluetteloon, että vihollinen on pahoin tärvellyt hänen molempia käsiään.
[4]III Lapset
Matts Johansson Nauha. Matti Cedergren. Matts Suvanto. Mats Rahkola. Syntynyt 1721 Kalajoki. Kuollut Martikkala 09.10.1775 Iisalmi. sotilas, isäntä. Muuttanut pois Kalajoelta 09.04.1771 Iisalmi. Hänestä sai alkunsa Cedergren/Sedergren-nimi, sotilaspalvelun myötä 1748-1762. Matts osallistui Helsingin linnoitustöihin salvosmiehenä (timmerman). Suvun pitkät kirvesmiesperinteet tulevat esiin myös sotilaan ammatin kautta.
[5]
–Puoliso noin 1743
Maria Tomasdotter Suandå. Maria Thomaedottir Suvanto. Marja Tuomaantytär Nauha. Syntynyt 26.09.1723. Kuollut 09.02.1759 Kalajoki.
–Puoliso 12.10.1759 Kalajoki
Anna Kurikkala. Anna Johansdåtter Konu. Syntynyt Rahja Kurickala noin 1737 Kalajoki. Kuollut 15.04.1772 Iisalmi.
–Puoliso Väisälänmäki 17.04.1774 Iisalmi msrk
Margeta Partanen. Margretha Pardain. Margreta Häli. Syntynyt Nerkoo 4 14.07.1748 Iisalmi msrk
[3]. Kuollut Pappila 09.10.1785 Iisalmi msrk
[3]. torpparin tytär, piika.
Henrik Johansson Nauha. Henrik Rahkola. Syntynyt Pitkäiskylä 08.05.1723 Kalajoki. Kuollut Tynkä Rahkola 20.10.1786 Kalajoki. Henrik oli Nauhan tilan isäntä Kalajoen asutuksen yleisluetton (Kayl) mukaan vuoden 1743 ajan ja toisen kerran vuonna 1748. Em. vuosien välissä isäntä oli Matts-veli. Kolmannen Nauhan isännyytensä 1762-1765 jälkeen Henrik Johansson siirtyi 1766 Rahkolaan kumppaniksi (Bolagsman) ja myöhemmin Rahkola 28 (Maijala) isännäksi. Rahkola-nimi kytkeytyy myös Matti-veljeensä, kun Eric Matinpoika kirjataan Rahkolaksi 1764. Matts Cedergren näyttäisi asuneen pian sotilaspalvelun päätyttyä Rahkolassa ja "avasi" tietä myös Henrikille.
[7][6]
–Puoliso 30.05.1761 Kalajoki
Maria Michelsdotter Joensuu. Maria Stark. Syntynyt 08.08.1733. Kuollut Tynkä Rahkola 16.03.1809 Kalajoki
[8]. Maria avioituessaan sotilaan leski.
[6]
Anna Johansdotter Nauha. Syntynyt Pitkäisenkylä Nauha 11.12.1725 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Himango 14.02.1785 Kalajoki.
[3]
–Puoliso 30.11.1751
Matts Henrichsson Himango. Syntynyt 28.10.1729 Kalajoki. Kuollut 06.02.1783 Kalajoki.
[6]
Eric Johansson Nauha. Syntynyt Pitkäiskylä Nauha 03.05.1728 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Nauha 24.07.1783 Kalajoki. talollisen poika, isäntä. Eric oli Nauhan isäntänä 1749-1761 ja seuraavana on Henrik-veljen "isäntävuoro" 1762-1765. Erik oli uudestaan isäntänä 1766-1783, jolloin Nauha oli käytännössä jaettu, tiloja oli kaksi. Erikin tila saa myöhemmin nimen Yli Nauha.
[1]
–Puoliso
Margareta Pehrsdotter Nauha. Syntynyt 1733. Kuollut Nauha 02.05.1784 Kalajoki.
[1]
Lisa Johansdotter Nauha. Syntynyt Pitkäiskylä 1728 Kalajoki. piika. Naimisiin mennessä piika, palveluksessa Himangolla.
[6]
–Puoliso 16.12.1759
Jacob Pehrsson Flinck. Syntynyt 1735.
[6]
Jacob Johansson Nauha. Jaakko Juhonpoika Nauha. Syntynyt Pitkäiskylä Nauha 03.03.1731 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Nauha 20.03.1801 Kalajoki. Jacob oli asutuksen yleisluettelossa merkitty veljeksi, eikä ollenkaan Nauha-tilan isännän asemaan.
[1]
–Puoliso
Carin Jacobsdotter Nauha. Caisa Nauha. piika. Syntynyt 1728. Kuollut Pitkäiskylä Nauha (myöh. YliNauha) 28.09.1793 Kalajoki.
[1]
Maria Johansdotter Nauha. Syntynyt Nauha 13.12.1733 Kalajoki. Kuollut 22.04.1773 Rautio.
[6]
–Puoliso 04.01.1747 Kalajoki
Matts Johaninpoika Rautio Kangas. Syntynyt 31.12.1713 Rautio. Kuollut 18.06.1808 Rautio.
[9]