Matts Cedergrenin asuinpaikat

Matts Johansson, Cedergren

Seuraavassa tarkastellaan muuta Nauha-sukututkimusaineistoa yhdessä tietojen kanssa, jotka löytyvät  Ilpo Kojolan kirjasta:  Ruotusotilaat 1733-1809 Kala- ja Pyhäjokilaaksoissa

Vuoden 1752 katselmuksessa on kirjattu ruodun sotilaana alkamisen päivä 20.6.1747 ja ettei sotilas ollut vielä asunut torpassaan. Lisäksi on lueteltu useita torpan vikoja ja puutteita ruodun talollisten korjattavaksi.

Sotilasrullat

Pohjanmaan rykmentti, Pyhäjoen komppania, Kalajoen pitäjä (623 22), Ylivieskan kylä, Ollila, Hakolan sotilastorppa:
Mats Sedergren komennuksella Helsingin varuskunnassa  Bröd1749/4
Mats Sedergren komennuksella Helsingin Ullanlinnassa, sairaana sairaalassa  Bröd1749/5
Mats Sedergren 1721 Österbotten gift _._.1747 salvosmies  BM1750
Mats Sedergren  IM1751
Mats Sedergren  BM1753
Mats Sedergren 1721 Österbotten gift _._.1747  BM1757
Mats Cedergren 15.7.1762 ero, vikaa silmässä  BM1763
Vacant BM1763

Asuinpaikat Kalajoella

1740-luvulla ennen sotilaspestiä

Ensimmäisen avioliiton solmittuaan nuoripari lienee asettunut asumaan Nauhan tilalle v:n 1743 aikoihin ja ensimmäinen lapsi syntyi syyskuussa 1744. Matts on veroluettelon mukainen Nauhan isäntä vuosina 1744–1747.

1747-1752 sotilas linnoitustöissä

Sotilasrullista selviää, että Matts Cedergren ei asunut lainkaan 1747-1752 Hakolan sotilastorpassa. Katselmuksessa 1752 torpan kunto oli aika hyvä, mutta korjauksiakin vaadittiin. Oikeasti Mattsin perheen asuinpaikka on voinut olla Nauhassa vielä tämänkin jälkeen.

Kojolan kirjassa kuvataan, kuinka Pohjanmaan rykmentti osallistui linnoitustöihin Uudellamaalla tiiviisti 1748 maaliskuulta vuoden 1751 loppuun. Sotilasrullissa Matts mainitaan usemman kerran tuolta ajalta. Linnoitustöitä tehtiin yleensä maaliskuulta lokakuulle. Vuonna 1749/3 on komennus Helsingin varuskuntaan ja jo huhtikuussa (/4) Matts on sairaana Ullanlinnassa ja on ehkä sairasalomalla touko/kesäkuussa. Hän on nimittäin ristiäisissä Kalajoen pitäjän Raution kylässä, jossa sisko Marian lapsi saa nimen Johannes Matinpoika Rautio, synt. 27.5.1749. Syntyneitten luettelossa on merkitty todistajat, monet tuttuja nimiä Nauhasta. Viite: https://digihakemisto.net/item/1243572364/5919725023/57

Asutuksen yleisluettelossa, Kalajoki, sotilas Cedergrenin vaimo on kirjattu ruodun 22 tiloista Heikkilän kohdalle vuosina 1747-1757. Merkinnät voivat kuitenkin olla kirjanpidollisia ja asuminen nimellistä. Viite: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737506238&aineistoId=3607146539

1752-1762 sotilas, tilan omistaja ja pyrkimys tilalliseksi

On epäselvää, asuiko Matts Sedergren sotilastorpassaan muuten, kuin nimellisesti. Ehkä asui v:n 1752 jälkeen, ehkä ajoittain. Vuonna 1756 hän osti Suvanto no 12 verotilan Tyngän kylältä. Tosin kauppakirjaan tuli Henkrik -veljen nimi, mutta veljekset toimivat yksissä tuumin. Viite: Suvanto-kauppa

Asuinpaikka näyttää olleen Suvanto eikä sotilastorppa Hakola, kun Pommerin sota alkoi (1757-1762). Matts ei kuitenkaan osallistunut tähän sotaan, vaikka oli ruodun 22 sotilas. Sen sijaan sotaan lähti ruodun 22 varamies Adam Erickson/Hökman, joka otti lähtöpäivänä pestin ruodun 23 sotilaaksi. Maria-vaimon kuoltua 1759 perunkirjoituksessa leski Matts mainitaan Suvanto 12 "bondena". Tilakaupan laillisuuden vahvistaminen oli kesken ja mutkistui valitusten myötä. Asetelmassa oli ristiriitaisuuksia ja veljesten toiminta ehkä antoi sotkuisen kuvan. Oliko hänellä sotilaan vai talollisen oikeudet ja velvollisuudet?  Lopputulema on tiedossa, ettei sotilaasta tullut talollista. Ero ruotusotilaasta tuli 1762, samana vuonna, kun Pommerin sota päättyi. Syyksi on kirjoitettu "vikaa silmässä". Sotilastorppa ei enää ollut käytettävissä, jos hän olisi sitä tarvinnut.

1762-1770 sotilaskauden jälkeen

Mattsin perhe asui omistamassaan Suvannossa Tyngän kylällä n. 1757-1762. Sen jälkeen paikka vaihtui viereiseen Rahkoon, mutta ei tiedetä siellä asumisen pituutta. Matts oli entinen sotilas, mutta ei oikein talollinenkaan, ehkä itsellinen. Vaihtokaupan syitä voi arvailla, mutta tutkituista tuomiokirjoista se ei selviä. Viite:
Rahko-vaihtokauppa

Matts Nauha/Suvanto/Rahko/Cedergrenillä oli velkojia ja oikeusjuttuja niistä. Taloushuolia lienee ollut. Oikeuspapereissa hänet on vielä 1765 kirjattu Rahkona, mutta jatkossa Sedergren-nimi alkoi vakiintua. Tieto mahdollisista asuinpaikoista v:n 1765 jälkeen, ennen Iisalmeen muuttoa, on kateissa. Asuiko ehkä taas Nauhassa? Lapsista Henricus syntyi 1767 ja Jacob 1769, molemmat Kalajoella. Vanhemmat olivat entinen sotilas Matts Cedergren/Sedergren ja Anna Johansdotter.