Matts Cedergrenin asuinpaikat
Matts Johansson, Cedergren
Seuraavassa tarkastellaan muuta Nauha-sukututkimusaineistoa yhdessä tietojen kanssa, jotka löytyvät Ilpo Kojolan kirjasta: Ruotusotilaat 1733-1809 Kala- ja Pyhäjokilaaksoissa. Kirja korjauksineen on nyt luettavissa myös verkossa (http://ilpoko.net).
Vuoden 1752 katselmuksessa on kirjattu ruodun sotilaana alkamisen päivä 20.6.1747. Sotilas ei ollut vielä asunut torpassaan
Sotilasrullat
Pohjanmaan rykmentti, Pyhäjoen komppania, Kalajoen pitäjä (623 22), Ylivieskan kylä, Ollila (ja Heikkilä), Hakolan sotilastorppa:
Mats Sedergren komennuksella Helsingin varuskunnassa Bröd1749/4
Mats Sedergren komennuksella Helsingin Ullanlinnassa, sairaana sairaalassa Bröd1749/5
Mats Sedergren 1721 Österbotten gift _._.1747 salvosmies BM1750
Mats Sedergren IM1751
Mats Sedergren BM1753
Mats Sedergren 1721 Österbotten gift _._.1747 BM1757
Mats Cedergren 15.7.1762 ero, vikaa silmässä BM1763
Vacant BM1763
Asuinpaikat Kalajoella
1740-luvulla ennen sotilaspestiä
Ensimmäisen avioliiton solmittuaan nuoripari lienee asettunut asumaan Nauhan tilalle v:n 1743 aikoihin ja ensimmäinen lapsi syntyi syyskuussa 1744. Matts on veroluettelon mukainen Nauhan isäntä vuosina 1744–1747.
1747-1752 sotilas linnoitustöissä
Sotilasrullista selviää, että Matts Sedergren ei asunut lainkaan 1747-1752 Hakolan sotilastorpassa. Katselmuksessa 1752 torpan kunto oli aika hyvä, mutta korjauksiakin vaadittiin. Mattsin perhe on voinut muuttaa tässä vaiheessa sotilastorppaansa.
Kojolan kirjassa kuvataan, kuinka Pohjanmaan rykmentti osallistui linnoitustöihin Uudellamaalla tiiviisti 1748 maaliskuulta vuoden 1751 loppuun. Sotilasrullissa Matts mainitaan usemman kerran tuolta ajalta. Linnoitustöitä tehtiin yleensä maaliskuulta lokakuulle. Vuonna 1749/3 on komennus Helsingin varuskuntaan ja jo huhtikuussa (/4) Matts on sairaana Ullanlinnassa ja on ehkä sairasalomalla touko/kesäkuussa. Hän on nimittäin ristiäisissä Kalajoen pitäjän Raution kylässä, jossa sisko Marian lapsi saa nimen Johannes Matinpoika Rautio, synt. 27.5.1749. Syntyneitten luettelossa on merkitty todistajat, monet tuttuja nimiä Nauhasta. Viite: https://digihakemisto.net/item/1243572364/5919725023/57
Asutuksen yleisluettelossa, Kalajoki, sotilas Sedergrenin vaimo on kirjattu ruodun 22 tiloista Heikkilän kohdalle vuosina 1748-1757. Merkinnät voivat kuitenkin olla kirjanpidollisia ja asuminen nimellistä. Viite: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737506238&aineistoId=3607146539
1752-1762 sotilas, tilan omistaja ja pyrkimys tilalliseksi
On hieman epäselvää, kuinka pysyvää Matts Sedergrenin asuminen sotilastorpassaan tosiasiassa oli. Todennäköisesti kuitenkin asui v:n 1752 jälkeen useampia vuosia. Vuonna 1756 hän osti Suvanto no 12 verotilan Tyngän kylältä. Tosin kauppakirjaan tuli Henkrik -veljen nimi, mutta neljä veljestä toimivat yksissä tuumin. Viite: Suvanto-kauppa
Pommerin sodan alkaessa ja sen aikana (1757-1762) asuinpaikka voisi paremminkin olla Suvanto eikä sotilastorppa Hakola. Matts ei osallistunut tähän sotaan, vaikka oli ruodun 22 sotilas. Sen sijaan sotaan lähti saman ruodun varamies Adam Erickson/Hökman, joka lähtöpäivän alla otti pestin ruodun 23 sotilaaksi. Maria-vaimon kuoltua 1759 perunkirjoituksessa leski Matts mainitaan Suvanto 12 "bondena". Tässä paljastuu todellinen asuinpaikka. Matts ei tarvinnut torppaa, ihan kuin ei sotilas olisikaan. Sotilaan palkkakin jäisi näin pois. Kalajoen asutustiedon luetteloista myös selviää, että ruodun 22 tilan Heikkilä kohdalla sotilas Sedergrenin vaimon merkinnät loppuvat v:een 1757.
Suvannon tilakaupan laillisuuden vahvistaminen oli kesken ja mutkistui valitusten myötä. Asetelmassa oli ristiriitaisuuksia ja Nauhan veljesten toiminta ehkä antoi sotkuisen kuvan. Mattsilla oli erilaiset oikeudet ja velvollisuudet sotilaana, kuin talollisena. Lopputulema on tiedossa, ettei sotilaasta tullut talollista. Ero ruotusotilaasta tuli 1762, samana vuonna, kun Pommerin sota päättyi. Syyksi on kirjoitettu "vikaa silmässä". Sotilastorppa ei enää ollut käytettävissä, jos hän olisi sitä tarvinnut.
Johtopäätös: Mattsin perheen asuinpaikka oli Suvannon verotila Tyngän kylällä n. 1757-1762.
1762-1770 sotilaskauden jälkeen
Pian asuinpaikka vaihtui viereiseen Rahkoon. Siellä asumisen pituutta ei tiedetä. Matts oli edelleen entinen sotilas. Verotilaan kiinnitys ei toteutunut. Vaihtokaupan syitä voi arvailla, mutta tutkituista tuomiokirjoista se ei suoraan selviä. Eräs arvaus liittyy velka- tai korvausasioihin, joita koskevia oikeuskäsittelyitä oli useita v 1765. Viite:
Rahko-vaihtokauppa
Matts Nauha/Suvanto/Rahko/Cedergrenillä oli velkojia ja oikeusjuttuja niistä. Taloushuolia lienee ollut. Oikeuspapereissa hänet on vielä 1765 kirjattu Rahkona, mutta jatkossa Sedergren-nimi alkoi vakiintua. Voi olla, että asuinpaikka vaihtui tämän jälkeen piankin. Tieto on kateissa mahdollisista muista asuinpaikoista v:n 1765 jälkeen, ennen Iisalmeen muuttoa. Ehkä Nauha, ehkä muu. Rippikirjoissa ei ole löytynyt merkintöjä. Lapsista Henricus syntyi 1767 ja Jacob 1769, molemmat Kalajoella. Vanhemmiksi on kirjattu entinen sotilas Matts Cedergren/Sedergren ja Anna Johansdotter.