Perttu Ollinpoika Nauha

I. Bertil Olsson Nauha. Perttu Ollinpoika Nauha. Syntynyt Pitkäiskylä Myllylä Kalajoki. Ammatti Isäntä. 1651 isäntä, Kalajoki, Pitkäiskylä, Myllylä 1, päivämäärien 1651 ja 1669 välissä. Kuollut mahdollisesti ennen 1673, jolloin tila (Nauha) on merkitty Isak-pojalle Kayl:ssa (Asutuksen yleisluettelo, Kalajoki 1661-1674).

Tutkimus mahdollisesta isästä on auki, voisiko olla Olof Olofinpoika Muurmestare och Nauha.[1]

II Lapset

II. Isak Bertillsson Nauha. Iisakki Bertilinpoika Nauha. Isak Pertunpoika Nauha. Syntynyt ennen 1655. Kuollut 1708 Kalajoki. Ammatti Isäntä. Syntymäaika on arvioi ensimmäisestä merkinnästä 1673 Asutuksen yleisluettelossa, Kalajoki, (Kayl) Nauha 1661-1674, jolloin hänen ikänsä on täytynyt olla vähintään 18v. Isakin viimeinen Kayl- luettelon merkintä 1701. Seuraavaksi isännäksi on merkitty Henrik Isaksson, maakirjassa 1703. Kuolinaika perustuu Kalajoen srk:n tilikirjan merkintään 3.5.1708 "Efter Isaac Bertilsson Nauha". Isak Bertilsson 1673 isäntä, Kalajoki, Pitkäiskylä, Myllylä 1 eli Nauha, ainakin päivämäärien 1673 ja 1681 välissä. Nauha 1 mt verotila on jakaantunut kahdeksi 1/2 mt tilaksi, joista Myllylä-nimisen on ottanut viljeltäväkseen Erich Jöransson. Nauha on 1678 veronmaksukyvytön ja veron merkitä on 1/2 soviteltuna ja 1/2 kruunun pidettävää. Jälleen 1685 Isakille merkitään taas 1 mt, mutta Myllylälle jää 1/2 mt, vero- ja sotilastilana. Jo vuonna 1688 Nauha on jälleen vaikeuksissa ja merkitään autioksi, Isakille jää maksua 3/4 mt ja näin jatkuu v:een 1691 saakka. Myllylää asuttaa v:een 1692 asti Erich Jöransson. Seuraavat kaksi vuotta 1693-4 merkinnät puuttuvat jostakin syystä. Onko kyseessä sama Myllylä 1/2 mt verotila, jonne Kayl 1695-1714:n mukaan asettuu ensin Eskil Myllylä perheineen ja seuraavaksi 1699 Johan Peersson? Kayl 1695-1714 Henrik Iisakinpojan äitipuolena (st. mr.) on Karin, joka lienee Iisakin 2. vaimo.[1] Isä Taulu 1. –Puoliso 1:o Isakinvaimo Nauha.[2] –Puoliso 2:o Karin Nauha. Kuollut 1710 Kalajoki. Kansallisarkisto: Kalajoen seurakunnan arkisto - Tilikirjat 1688-1756 (IIITI:1), jakso 132, sivu 150: 1710, merkintä: 7. Apr 1710 "Nod efter Isaac Nauhas Änka".[2]

III Lapset

III. Henrik Isaksson Nauha. Heikki Isakinpoika Myllylä. Syntynyt ennen 1665. Kuollut tammikuu 1735 Kalajoki. Ammatti Isäntä. Syntymäaika on arvio Asutuksen yleisluettelossa, Kalajoki, (Kayl) Nauha merkinnöistä vuosina 1675-1694. Henrikin maksama vero Myllylä 12:ssa on 1723 Läänin tilikirjassa. Kuolinaika on päätelty Kalajoen srk:n tilikirjasta 29.1.1735, merkintä "Efter Henrich Myllylä för bårkläde denna månad fungpengar". Vuonna 1726 on tehty lainhuutopöytäkirja jälkikäteen tilojen Nauha/Myllylä keskinäisestä vaihdosta edelliseltä vuosikymmeneltä ja siinä oli mukana myös Henrik.

1683 isäntä, Kalajoki, Pitkäiskylä, Myllylä 1 eli Nauha, päivämäärien 1683 ja 1713 välissä.

NAUHA - SOTILASTARINOITA

Nauhan suvussa on paljon sotilaita, kuten Henrikin pojanpoika 1721 syntynyt Matts Johansson, kyse oli sekä perinteestä että välttämättömyydestä.

Vuoden 1665 aikana Kalajoella olleita sotilaita kuljetettiin Narvaan ja vuonna 1666 siellä tehtiin tarkka luettelo kahdesta Pohjanmaan rykmentin komppaniasta. Toisen komppanian, johon kuului 85 Kalajoen miestä ja 62 lähipitäjistä, päällikkönä oli kapteeni Arvid Juhonpoika Bjugg. Komppanian korpraaleista, tuolloin aliupseereita, oli kolme kalajokista: Söyrinki Martinpoika Lankila Pohjankylästä, Jaakko Pertunpoika Nauha Pitkäiskylän Nauhan talon puolesta kaiketi ja Antti Antinpoika Rahjankylästä. Valitettavasti Jaakko Nauhan ja Antti Antinpojan palvelukseentulovuosi ei ole selvillä. ”Varmaan he olivat jo aika vanhoja miehiä”, kirjoittaa Pentti Virrankoski Suur-Kalajoen historiassa (Osa I, s. 289). ”Voimme hyvin kuvitella, millainen arvovalta tällaisilla jo keski-ikäisillä, paljon sotaa nähneillä karaistuneilla miehillä oli nuorempien joukossa.”

Virrankosken mukaan vain ”harva sotamies pysyi hengissä niin kauan, että hänet kotiutettiin vanhuuttaan” 1600-luvulla. Esimerkkejä kuitenkin riittää parin sivun verran. ”Näiden talonisäntien lisäksi tapaamme Kalajoella vanhoina miehinä kaksi v. 1666 Bjuggin komppaniassa palvellutta aliupseeria. Söyrinkin Martinpoika Lankila, joka oli ollut armeijassa ainakin 30 vuotta, mutta kestänyt kaikki vaarat ja vaivat, palasi lopulta Kalajoelle kersanttina ja kuoli vasta v. 1703, ja Jaakko Pertunpoika Nauha, joka oli varmasti astunut palvelukseen viimeistään 1650-luvulla, oli vielä v. 1700 Kalajoen kyytirättärinä.”

"Sijaisjärjestelmä johti siihen, että havaittiin oikeudenmukaiseksi korvata myös talojen pojille jollakin tavoin heidän suorittamansa sotapalvelus. Vuonna 1706 vanha sotamies Aapo Pertunpoika Nauha, joka oli mennyt 1675 sotamieheksi isänsä talon, Pitkäsenkylän Nauhan puolesta saamatta mitään pestirahaa, vaati korvausta veljensä pojalta, Markus Iisakinpoika Nauhalta. Tämä lupasikin antaa sedälleen 2 tynnyriä viljaa vuodessa sekä muuta ruokatavaraa ja vähän vaatteita. Hän lupasi auttaa Aapoa myös tuvan rakentamisessa, jos setä ei viihtyisi hänen kanssaan Nauhalla, ja rahaakin setä saisi 10 kuparitaalaria. Myös Aapon pojalle, joka oli vuorostaan mennyt v. 1693 sotamieheksi Nauhan talon puolesta, Markus Nauha lupasi hyvityksen.”

Ref.[5][1] Isä Taulu 2. –Puoliso Malin. Maliina. Emäntä talossa, Kalajoki, Pitkäiskylä, Myllylä 1, päivämäärien 1691 ja 1700 välissä.Käly/vaimon sisar (sväg.) on Margareta / Asutuksen yleisluettelo, Kalajoki, (Kayl) Nauha 1695-1714.[1]

IV Lapset

IV. Johan Henriksson Nauha. Juho Heikinpoika Nauha. Syntynyt 1683 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Nauha 01.09.1760 Kalajoki. Johan Henriksson Nauha esiintyy yhdessä Matts Johansson Myllylän (lanko) kanssa 1726 tehdyssä lainhuutopöytäkirjassa isänsä Henrik ja setänsä Markus Isakssonin kesken tehdyssä tilojen keskinäisessä vaihdossa Nauha/Myllylä. Johan on pysytellyt Nauhassa tilanvaihdon jälkeenkin eikä hänestä esiinny muita nimiä kuin Nauha. Henrik ja Markus ovat asettuneet Myllyläksi mainittuun tilan osaan.

Tiedot 1600-luvulta ja 1700-luvun alusta ovat vähäisiä, hajanaisia ja isovihan vuosilta puuttuvat kokonaan. Oliko Johan Henrikinpoika Nauha-talon isäntä: todennäköisesti oli, mutta jaetusti. Puolet Nauhasta oli hänellä ja toinen puoli oli lankomies Matts Johanssonilla, mutta miten, yksityiskohtia ei tunneta. Levottoman ajanjakson vuoksi tiedot ovat puutteellisia. Niinpä tässä kuvataan Nauha-tilan hallintaa ja asukkaiden historiaa laajemmin, seuraavien sukupolvien tarinoitten pohjaksi. Alla kuvataan ensin, miten syntyi päätelmä Sedergrenin yhdistämisestä Nauhaan. Toiseksi kuvataan Nauhan tilan 1700-lukua. Näissä kuvauksissa tulee esille Johan Henrikinpojan kolme poikaa (Matts, Henrik ja Erik), jotka aikuistuttuaan 1740-60-luvulla vuorottelivat Nauhan "isäntinä". Neljäs poika Jacob ei ollut isäntänä. Isännyyden kierrätys on epätavallista ja kyse onkin nähtävästi veroluetteloon ensimmäisenä merkitystä nimestä. Nauhasta veroa maksava lienee ollut kuin isäntä konsanaan, kuitenkaan ei maakirjaan merkitty omistaja.

Alussa mainittu tilanvaihto Isovihan aikana on käsitelty tuomioistuimessa jälkeenpäin, josta pöytäkirja antaa hieman lisätietoa Johan Henrikssonista. Nämä löydöt täydentävät kuvaa Nauhan ja Myllylän läheisistä suhteista: 1) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24615470 2) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24733231. Ensimmäinen lähde on tuomiokirjan 1722 alustava käsittely. Toinen lähde on lainhuuto- l. tuomiopöytäkirja vuodelta 1726. Siinä on vahvistettu muutto, josta Matts Johansson Myllylä (s. 1701) ja lankonsa Johan Henriksson sopivat vv. 1718/1720 läheisten sukulaisten Henrik ja Markus Isaksson Nauhan kanssa tilojen vaihdosta. Muutto on tapahtunut venäläismiehityksen aikana ja tuolloin Henrik ja hänen veljensä Markus Isaksson ovat Myllylä-tilalla, kun taas poika Johan Henriksson ja lankonsa Matts Johansson ovat Nauhassa. Asian toisen käsittelyn vuonna 1726 vanhat miehet Henrik ja Markus ovat heikkoja vanhuksia. Oikeuden pöytäkirjoista löytyy pientä vihjettä isovihan ajalta ja vahvistaa oikeaksi johtopäätöksiä perhesuhteista sekä kokonaiskuvasta.

NAUHA-SEDERGREN. PÄÄTELMÄ:

Itsestään JOHAN NAUHASTA on niukat tiedot, jotka saavat täydennystä jälkeläisten ja muitten perheenjäsenten kautta sekä tuomiokirjoista. Parhaiten on tutkittu Matts Johaninpojan (s. 1721) osuutta. Levottomien aikojen (Isoviha 1714-1721) jälkeen Nauhan tilan isäntä oli 1723 SIMON MATTSON (NAUHA), joka tuli puolisoksi LISA ESKELDOTTIRille. Lisasta oli tullut Nauhan haltija-emäntä, "valtiatar", kun puoliso Johan Koutonen/Myllylä/Nauha kuoli pian tilojen "vaihtokaupan" jälkeen. Nauhan isäntänä oli jo seuraavana vuonna 1724 Simonin poikapuoli 3.7.1701 syntynyt MATTS JOHANSSON. Asutuksen yleisluetteloon on merkitty verotettavat henkikirjoista, joten lapsia ja muita tilalla asuvia ja huollettavia ei siinä näy. Vuonna 1740 Matts Johanssonin nimen perässä seuraavana on (yli 18v) poika Matts, joka ehkä tarkoittaa Matts Johanssonia s.1721, ja tytär Marja Johansson. Seuraavana vuonna 1741 edelleen on sisar Maria, joka on Matts Johanssonin s. 1701 sisko ja Henrik Johanssonin vaimo. Myöhemmässä vaiheessa tilan veroa maksava isäntä on yhden vuoden 1743 HENRIK JOHANSSON Nauha, aiemmin mainitsematon veli. Seuraavan isännän nimi on jälleen MATTS (Johansson), vuosina 1744-1747. Tällä Mattsilla on vaimo Maria ja näin vahvistuu tulkinta, että kyseessä on myöhemmin sotilas MATTS CEDERGREN s. 1721. Mattsista tuli sotilas 1747 ja Nauhan isännäksi merkittiin ERIK-veli.

NAUHAN TILA. 1700-LUKUA:

Nauhan eli rinnakkaisnimeltään Nälhän tilan isännäksi tulee kaltoin Kalajokea kohdelleen Isovihan jälkeen Simon Mattsson (Nauha), joka on kuitenkin niin vanha ja raihnainen, ettei kykene tilaa itse hoitamaan. Vihollinen oli sitä paitsi runnellut Simonin molempia käsiä pahoin – se selittää osaltaan, miksi tilanhoito jäi ja miksi hänen poikapuolensa (styvson, st.s.), 3. heinäkuuta 1701 syntynyt Matts Johansson ottaa tilan haltuunsa. Toisen selityksen tarjoaa Isovihan aikainen tilojen keskinäinen vaihto Nauha/Myllylä. Tuona aikana tilan omistajan muutoksia ei voitu viralllisesti kirjata!

Kun 1701 syntyneen Matts Johanssonin vaimon merkintä on Susanna, tilanne säilyy koko 1730-luvun vakiona. Asutuksen yleisluettelossa, Kalajoki, (Kayl) Nauha, on vain veroa maksava isäntäväki. Vuoden 1743 ajan tilan isäntä on Henrik Johansson Nauha, aiemmin mainitsematon nimi veljesten sarjasta. Henrik isännöi myös vuonna 1748.

Veljesten sarja isäntinä on päässyt jo hyvään alkuun vuosina 1744–1747, kun Nauhan tilan veroa maksavaksi isännäksi merkitään toinen Matts Johansson. Hän erottuu aiemmasta Matts Johanssonista siten, että hänen vaimonsa nimi on Maria. Kälynä Maria mainitaan jo vuonna 1743. Asetelma tulee näin ymmärrettäväksi. Sekin, että Matts Johansson Nauhan ja Maria Thomaedotterin (Suando) ensimmäinen lapsi Johan syntyy jo syyskuussa 1744, ja avioliitto voi hyvinkin olla perua edellisvuodelta, jolloin Matts on ollut 22-vuotias ja nuorikko Maria noin 20.

Nauhan isäntinä veroluettelossa veljesten sarjasta vuosina 1749-1761 on Eric, vuodet 1762-1765 on Henrik ja jälleen vuodesta 1766 eteenpäin on Erik. Tila on nyt jaettu ja Nauha tiloja onkin kaksi 1754:sta eteenpäin ja toisen puoliskon isäntä on veljesten serkku Jacob Mattsson.

Vuonna 1701 syntynyt Matts Johansson kuolee 7.12.1767, joten Kayl:n merkinnät ”far Matti” 1765 Henrikin/Erikin isännöimällä Nauhan puoliskolla tarkoittaa ”isäpuolta”, eivät oikeaa isää – näin ei voinut ollakaan, koska kaikkialla Erikin isäksi mainitaan Johansson, ei Mattsson - esimerkkinä Kalajoen RK 1782. Sen sijaan ”far Matts” on oikein vuonna 1766, kun hän asuu Jacob Nauhan puolella. Nauhan tiloja viljelevät isännät kantoivat vastuitaan vuorottellen. Perheen "vanhaisäntä" Matista huolehdittiin: Jacob Matsson isästään ja varmasti myös Eric ja Henrik Johansson tekivät oman osansa enonsa puolesta. Nauha-tilan/tilojen haltijat on lueteltu Matts Johanssonin s.1721 sukutaulujen tiedoissa jäljenpänä.

Erik Johanssonin (3.5.1728 – 24.7.1783) ja Jacob Mattssonin (1733-10.03.1804) osuudet ovat molemmat 3/8 manttaalia ja vuonna 1762 kooksi 17/96 manttaalia – Jacobille merkitty vuonna 1762 tilan kooksi 17/98 manttaalia asutuksen yleisluetteloon.

Mutta mitä tekee veljessarjan vanhin, Matts Johansson Nauha? Matts, joka on syntynyt myöhempien armeijarullien perusteella kesä-heinäkuussa 1721, tulee siis pikkuvihan päättyessä isännäksi vuosiksi 1744–1747, mutta päätyy vuonna 1747 ratkaisuun, jossa hän ottaa monien edellisvuosisadalla eläneiden esi-isiensä tavoin pestin armeijaan. Matts saa rekrytoinnissa komean sukunimen Cedergren, jota on tavattu Ruotsissa 1690-luvulta lähtien. Vaimo Marian suku on oletettavasti Suando, Tuomaksen tytär (Thomaedottir), joka voi hyvinkin tarkoittaa vävynä Suandon tilasta erotetulle Konu 2 -tilalle vävynä tullutta Tuomasta. Mattsin toisesta aviosta (Annan kanssa) syntynyt lapsi Jacob nai myöhemmin Lisan Suandon tilalta Tyngän kylällä.

Ref.[1] Isä Taulu 3. –Puoliso Maria Johansdotter Myllylä. Marja Juhontytär Nauha. Syntynyt 21.10.1695 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Nauha 25.01.1758 Kalajoki. Marialle löytyi puoliso isovihan aikana Myllylän lähinaapurista, Nauhasta, jotka olivat aikaisemminkin olleet samaan tilaan kuuluvia. Mariaan viittaava huomautus 1724 on merkitty veroluetteloon, että vihollinen on pahoin tärvellyt hänen molempia käsiään.[7]

V Lapset

V. Matts Johansson Nauha. Matti Cedergren. Matts Suvanto. Mats Rahko. Syntynyt 1721 Kalajoki. Kuollut Martikkala 09.10.1775 Iisalmi. Ammatti sotilas, isäntä. Hänestä sai alkunsa Cedergren/Sedergren-nimi, sotilaspalvelun myötä 1748-1762. Matts osallistui Helsingin linnoitustöihin salvosmiehenä (timmerman). Suvun pitkät kirvesmiesperinteet tulevat esiin myös sotilaan ammatin kautta.

Matts Johansson Nauhan osoittaminen sotilas Matts Cedergreniksi kävi vanhimman tyttären kautta. Susanna Cedergren on avainhenkilö. Hänet mainitaan tällä nimellä mennessään naimisiin Anders Olofsson Suvandon kanssa 1765. Vuonna 1782 alkavista rippikirjoista pariskunta löytyy. Susannaa ei rippikirjassa mainia Cedergren / Sedergren -nimellä, mutta hänen syntymäaikansa on 21.5.1746. Matts Cedergren sai sotilasnimensä vasta tuon jälkeen, joten syntyneiden luettelossa Susannan isän nimihän ei voinut olla Cedergren, vaan joku muu. Se muu oli: Matts Johansson Nauha, vaimo Maria Thomaedotter, lapsi Susanna. Pariskunnalle oli jo syntynyt myös poika Johan, s. 6.9.1744 ja Susannalla oli kaksoisveli Petrus, joka kuoli pari vuotta myöhemmin. Susanna syntyi siis Nauha-nimellä, mutta meni naimisiin Cedergren-nimellä, mikä yhdessä Mats-patronyymin (isän nimen) ja Mattsin vaimoksi tiedetyn Maria Thomaedotterin kanssa varmistavat asian. Mattsin Rahkola-yhteydet eivät olekaan sukulaisuutta, vaikka hänet asuinpaikan mukaan kerran mainitaan Eric-lapsen isänä Rahkolaksi (sotilaskauden päätyttyä eroon, hänen ei enää olisi pitänyt olla "Sedergren"). Mattsin nimi on siis esimerkiksi Matts Johansson Nauha l. Suvanto l. Rahko l. Cedergren. Mattsilla on useita lapsia saaneita veljiä: Henrik Johansson Nauha s.1723, Eric Johansson Nauha s.1728 ja Jacob Johansson Nauha s. 1731 sekä sisaret Anna s. 1725 ja Lisa s. 1728 sekä Maria s. 1733. Myös Mattsin omissa lapsissa olivat sittemmin kaikki em. setien ja tätien mukaan nimetyt. Näistä Jacob Mattsson Sedergren s. 1769 palasi Iisalmesta Kalajoelle ja hän asettui asumaan aluksi setiensä Ericin ja Jacobin luo Nauhan taloon Kalajoen Pitkäiskylällä, ennen kuin siirtyi vävyksi Suvantoon Tyngän kylällä.

NAUHA – tunnetut isännät 1723-1783 (perusteena pääosin veroluettelot): Simo Matinpoika Nauha 1723, emäntä Liisa 1723. Matti Juhonpoika mainittu 1724-1742, s. 1701 k. 1767, vaimo Susanna 1730–1741. Henrik Juhonpoika Nauha 1743. Matti Juhonpoika Nauha 1744–1747, myöhemmin sotilas Cedergren s. 1721. Henrik Nauha 1748. Erik Juhonpoika 1749-1761. Henrik Nauha 1762-1765. Erik Nauha 1766-1783. - tilan jakautuminen kahtia tulee luetteloihin v:sta 1760: Jacob Matinpoika Nauha 1760-1787-jne.

- Tilanjako: "Rippikirjassa 1782-1787 on kaksi Nauha-tilaa: Toisen isäntänä Jacob Mattsson ja toisen Eric Johansson (tämä tila saa myöhemmin nimen Yli Nauha)."

------------------. ------------------

Kalajoen Pitkäiskylän Nauhaan sukujohto kytkeytyy ennen sotilasuraa 1748 syntyneitten lasten kautta.

Sotilasrulliin Matista on jäänyt sukuun viittaavana patronyminimi Johansson ja naimisiinmeno ennen 1750 (gift, BM1750). Sotilas Matts Johansson Cedergrenin syntymäajaksi on sotilasrullien perusteella laskettu touko-kesäkuu 1721. Ruodun 22 sotilaana alkamisen päivä on 20.6.1747.

Pohjanmaan rykmentti, Pyhäjoen komppania, Kalajoen pitäjä (623 22), Ylivieskan kylä, Ollila, Hakolan sotilastorppa, Mats Sedergren komennuksella Helsingin varuskunnassa Bröd1749/4, Mats Sedergren komennuksella Helsingin Ullanlinnassa, sairaana sairaalassa Bröd1749/5, Mats Sedergren 1721 Österbotten gift _._.1747 salvosmies BM1750, Mats Sedergren IM1751, Mats Sedergren BM1753, Mats Sedergren 1721 Österbotten gift _._.1747 BM1757, Mats Cedergren 15.7.1762 ero, vikaa silmässä BM1763, Vacant BM1763

BM-lyhenteen selitys: sotilasrullan merkintä (Besiktning Mönsterrulla) BM+katselmusvuosi. Sotilaspalveluksesta ero tapahtui 1762. Katselmuksessa 1763 se on todettu ja ruotu merkitty vapaaksi, vacant. Sotilastehtäväksi on mainittu salvosmies (timmerman) eli puuseppä.

Sotilasrullien sisältämiä Pyhäjoen komppanian tietoja ruotusotilaista on luetteloinut Ilpo Kojola, joka on tehnyt alueesta laajemman tutkimuksen. Kirja on julkaistu 2015 nimellä Ruotusotilaat Kala- ja Pyhäjokilaaksoissa 1733-1809 (huom. sukututkimusten osalta kirjan tiedoissa on virheitä, kirja on luonteeltaan hakuteos). Kirjasta pieni lainaus paljastaa jotakin Matts Cedergrenin sotilasuran alkuvuosien aikaan perheen asuinpaikkaan liittyen: "Vuoden 1752 katselmuksessa todettiin, että nykyinen sotilas Matts Cedergreen aloitti sotilaana 20.6.1747, mutta hän ei ollut vielä asunut torpassa." Hakolan torpassa Ylivieskassa, ruotu 22, ei siis ehkä asunut ketään 1847 -1752. Asumispaikan voi arvata, että se oli Nauhassa. Vasta tuon ajan jälkeen linnoitustyöt ovat hiljenneet ja Mattsin palveluspaikka on ollut pysyvämmin Kalajoki, joka on tehnyt paremmin mahdolliseksi muuttaa sotilastorppaan perheen kanssa. Ei ole kuitenkaan varmaa tietoa, asuivatko he Hakolassa lainkaan.

Förafsk. såld (entinen sotilas) Mats Cedergrenin Iisalmeen sapuminen on kirjattu 9.4.1771 (Hiski-tietokanta), mukana 5 lasta, toisesta avioliitosta. Ensimmäisen avioliiton lapset olivat nuoria aikuisia ja jäivät elämään omaa elämäänsä Kalajoelle. Anna-vaimon muutosta ei ole merkintää. Lieneekö Anna tullut Iisalmeen hieman myöhemmin. Mikä sitten onkin ollut tilanne, noin vuoden ja yhden viikon kuluttua perheen saapumisesta Iisalmeen Anna on merkitty Iisalmen kuolleitten luetteloon, k. 15.4.1772.

Huom. Muuton lähtöpaikkakuntana mainitaan Siikajoki, mutta merkintä on tehty 2,5 vuotta myöhässä. Mats on jälkeenpäin hankkinut ja tuonut muuttokirjan Iisalmeen, jotta voisi uudelleen avioitua. Muuttokirjan on kirjoittanut Salmenius, jonka nimisiä pappeja oli tuolloin Kalajoella. Siikajoki voi siis olla Iisamen papin tekemä olettamus ja kirjausvirhe. Viite: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6792016

Matts ja hänen 5 lastaan ovat merkitty Iisalmessa ainakin Martikkala 1:ssä. Iisalmen maaseurakunta rippikirja, 1768-1773, Mardickala No 1: Förafsk. såld Mats Cedergren, Mats 1761, Erik 1764, Jacob 1769, Britha 1759 ja Maria 1766.

Matin kuolema 9.10.1775 on ollut tapaturmainen, syyksi on merkitty myllynrattaiden ruhjomaksi joutuminen. Myös tyttären Magdalena Cedergrenin nimi on Iisalmen 1775 kuolleitten luettelossa, jossa tytär ja isä ovat peräkkäin. Magdalenan kohdalla lukee 4 v ja Pardala (!). Lapsi oli siis 4 viikon (vecka) ikäinen. Näinollen Magdalena on sama kuin Margareta, Matin kolmannesta avioliitosta.

Asuinkylä oli Matin kuolinaikaan 1775 rippikirjan mukaan Martikkala eikä Partala. Iisalmessa jälkeen jäi useita pieniä orpolapsia ja äitipuoli. Perhe näyttää hajonneen eri taloille, Iisalmen lastenkirjoissa 1750-1782 on useita merkintöjä (löydetyt kylä-talo-tiedot näkyvät kunkin lapsen tiedoissa). Orvoiksi jäämisen hetkellä huollettavat lapset olivat 6-, 9-, 11-, 14- ja 16 -vuotiaat. Kolmannesta avioliitosta lapsia ei jäänyt jälkeen, koska molemmat kuolivat jo vauvoina. Huolenpito lapsista on ollut taloilla, jonne heidät on "otettu töihin". Kolme Matin toisen avioliiton lapsista (Brita, Maria ja Jacob) palasi myöhemmmin synnyinkuntaansa Kalajoelle.

Puolisotietojen lähteitä: Pso 1: Kalajoen, Pyhäjoen, Salon ja Siikajoen suurpitäjien kruununtilat arkistoissa 1730-1930. Kala- ja Pyhäjokilaakson ruotusotilaat 1733-1808. Ilpo Kojolan selvityksiä, http://www.ilpoko.net/. Pso 2: Suomen Sukututkimusseura HisKi-hakumenettely, www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/kuolleet_1772-1789 , s3. Pso 3: HisKi, kylä1 Väisälänmäki, kylä2 (vaimo) Lappetelä

Ref.[10][8] Isä Taulu 4. –Puoliso 1:o noin 1743 Maria Tomasdotter Suandå. Maria Thomaedottir Suvanto. Marja Tuomaantytär Nauha. Syntynyt 26.09.1723. Kuollut 09.02.1759 Kalajoki. Perukirjassa 10.9.1759 mainitaan Matts Suandån (Sedergrenin) kanssa lapset: Juho (l. Johan), Liisa ja Susanna. –Puoliso 2:o 12.10.1759 Kalajoki Anna Kurikkala. Anna Johansdåtter Konu. Syntynyt Rahja Kurickala noin 1737 Kalajoki. Kuollut 15.04.1772 Iisalmi. -- Matts Cedergrenin tulevan Anna-vaimon muuttaessa Konulle elettiin vuotta 1756. Anna, hänen isänsä ja sisaruksensa siirtyivät Rahja Kurikkalasta pois ja tulivat Tynkä 11 Konuun. Jatkossa hänen nimensä siis kirjoitettiin Anna (Johansdåtter) Konu. Oikeammin nimi on Anna Johansdåtter Kurikkala. Vuodesta 1727 lähtien tilan nimi ja numero olivat jo vakiintuneet: asutuksen yleisluettelossa mainitaan Tyngä 11 Kånula. Vuonna 1727 tila oli syntynyt kahdesta Konun tilasta (n:rot 19 ja 20). Uudesta yksiköstä on käytetty vuosien varrella useita nimiä kuten Kånu, Kåmu, Kånnula ja Kamula. -- Iisalmen kuolinluettelon merkinnät: Anna Johans dr, Soldats hustfru, 34v, Hetlig feber, kotipaikka Kalajoki. Anna näyttää olleen kuollessaan Iisalmessa, vaikka muuttamisesta kirjausta ei ole löytynyt. Kuolinpaikaksi merkitään Iisalmi sillä perusteella, että merkintä kuolemasta on löydetty vain Iisalmen kirkonkirjoista. --. –Puoliso 3:o Väisälänmäki 17.04.1774 Iisalmi msrk Margeta Partanen. Margretha Pardain. Margreta Häli. Syntynyt Nerkoo 4 / 14.07.1748 Iisalmi msrk[6]. Kuollut Pappila 09.10.1785 Iisalmi msrk[6]. Ammatti torpparin tytär, piika. Iisalmen vihkimerkinnän 1774 paikaksi on kirjoitettu Väisälänmäki ja Lappvetelä. Margeta (ja Matti) Iisalmen Martikkala 1 rippikirjassa syntynyt 1749. Vuosi 49 on mainittu myös vihittyjen luettelossa. Lähteet, Margeta Partanen: Hiski, Geni-sukupuu, Synt. 14.7.1748 ja kuollut 9.10.1785 Iisalmi Pastoratet. Rippikirjassa vanhempineen Nerkoo 4:ssä 1768: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5825087.

VI Lapset

VI. Johan Mattsson Nauha. Johan Tuomala. Roukala. Kekolahti. Syntynyt Pitkäiskylä 06.09.1744 Kalajoki. Kuollut Väliviirre 07.04.1808 Lohtaja. Ammatti hb.[1] Isä Taulu 5. –Puoliso 05.06.1768 Lohtaja Carin Samuelintytär Tuomala. Kaisa Tuomaala. Kaisa Kekolahti. Syntynyt Väliviirre (Yliwiret), Tomola (Tomala) 29.10.1749 Lohtaja. Kuollut Himanka Kekolahti 29.04.1803 Lohtaja[6]. Ammatti hu. Kuollut: Lohtaja, Väliviirre.[1]

VII Lapset

VII. Anders Johaninpoika Tomala. Anders Kekolahti. Syntynyt Väliviirre Tomala 04.08.1768 Lohtaja. Kuollut 23.01.1845 Ylivieska[9].[13] Isä Taulu 6. –Puoliso Brita Johanintytär Kekolahti. Syntynyt 31.05.1766 Kalajoki.

VIII Lapset

VII. Maria Johanintytär Tuomola. Maria Kekolahti. Syntynyt Väliviirre Tomala 04.09.1769 Lohtaja.[13] Isä Taulu 6. –Puoliso Anders Johaninpoika Ruhkala. Syntynyt 03.09.1752.[6]

VIII Lapset

VII. Elisabet Johanintytär Tuomola. Lisa Kekolahti. Syntynyt Väliviirre Tomala 27.12.1771 Lohtaja.[13] Isä Taulu 6. –Puoliso Jakob Petterinpoika Roukala. Syntynyt Roukala 13.10.1765 Kalajoki.[6]

VIII Lapset

VII. Samuel Johaninpoika Tuomola. Samuel Torvi. Samuel Kekolahti. Ammatti renki, itsellinen. Syntynyt Väliviirre Tuomala 28.08.1773 Lohtaja. Kuollut Kekolahti 08.01.1833 Himanka.[13] Isä Taulu 6. –Puoliso 1:o Lisa Michelintytär Torvi. Syntynyt Himankakylä Torvi 20.10.1772 Lohtaja. Kuollut Himankakylä Torvi 17.01.1801 Lohtaja.[6] –Puoliso 2:o Anna Brita Annantytär Korkholm. Syntynyt 12.10.1781 Raahe. Kuollut 16.07.1843 Himanka.[6]

VIII Lapset

VIII. Sakari Samuelinpoika Kekolahti. Syntynyt Kekolahti 11.02.1815 Himanka.[6] Isä Taulu 10. –Puoliso Lovisa Siirilä. Syntynyt 31.08.1827 Kälviä.[6]

IX Lapset

IX. Sakari Sakarinpoika Kekolahti. Syntynyt Välikannus 05.08.1855 Kannus. Kuollut 21.01.1919.[6] Isä Taulu 11. –Puoliso Anna Sofia Sakarintytär Ylitalo. Syntynyt 10.10.1857. Kuollut 15.05.1931.[6]

X Lapset

VII. Johan Johaninpoika Tuomola. Johan Kekolahti. Syntynyt Väliviirre Tuomala 09.03.1775 Lohtaja. Kuollut 04.12.1841[9].[13] Isä Taulu 6. –Puoliso Anna Henrikintytär Himanka. Syntynyt Himankakylä Himanga 06.03.1781 Lohtaja.[6]

VIII Lapset

VIII. Susanna Johanintytär Kekolahti. Syntynyt Himankakylä Kekolahti 23.03.1802 Lohtaja.[6] Isä Taulu 13. –Puoliso Thomas Michelinpoika Rautiola. Syntynyt Himankakylä Rautiola 09.12.1805 Himanka.[6]

IX Lapset

VII. Carin Johanintytär Tuomola. Karin Kekolahti. Karin Kuru. Syntynyt Väliviirre Tuomala 25.04.1776 Lohtaja. Kuollut 05.11.1809[9].[13] Isä Taulu 6. –Puoliso Henrik Henrikinpoika Kuru. Syntynyt Himankakylä Kuru 14.06.1777 Lohtaja.[6]

VIII Lapset

VII. Brita Johanintytär Kekolahti. Brita Vihteri . Syntynyt Rahja Roukala 30.04.1789 Kalajoki[6].[9] Isä Taulu 6. –Puoliso Matts Matinpoika Vihtari. Syntynyt Alaviirre Vihtari 09.08.1786 Lohtaja.[6]

VIII Lapset

VIII. Juho Junnikkala. Johan Matinpoika Vihtari. Ammatti torppari. Syntynyt Alaviirre Vihtari 19.09.1828 Lohtaja. Kuollut 14.03.1890 Kalajoki.[6] Äiti Taulu 16. –Puoliso Anna Lisa Fredrikintytär Saarenpää. Syntynyt Välikannus Saarenpää 18.12.1825 Lohtaja. Kuollut 31.07.1895 Kalajoki. Geni: born Vapola E. Saarenpää.[6]

IX Lapset

IX. Maria Sofia Johanintytär Vihtari. Maria Sofia Junnikkala. Luoto. Syntynyt 26.11.1852 Kalajoki. Käsitys (2019) Maria Sofian vaiheista: Greta Pyy aviossa Anders Anders Alanderin (23.9.1833-17.2.1858 Pyhäjoki) kanssa, heillä kaksi lasta synt. 1855 ja 1857. Leskenä Greta Pyy avioon Matts Ojala Luodon kanssa, heillä viisi lasta, synt. 1861, 1863, 1865, 1867 ja 1870. Greta Pyy saa au-tyttären Hulda Mathilda 14.6.1876 Pyhäjoki.

Greta Pyy ja Matts Ojala Luoto näyttävät lähteneen avioliitosta tahoilleen. Avioliitto päättyy virallisesti vasta 8.4.1883 Gretan kuolemaan. Maria Sofia Vihtari saa Jyväskylässä au-kaksoset 5.9.1877, joiden isä on Matts Ojala Luoto. Leskenä Matts Ojala Luoto muuttaa 7.1.1884 Kalajoelle poikiensa Juhon ja Matin kanssa. Matti muuttaa Amerikkaan. Maria Sofia ja Matts Ojala Luoto on vihitty 23.6.1884, heillä kaksi lasta synt. 1885 ja 1887.[6] Isä Taulu 17. –Puoliso 1:o 23.06.1884 Matts Erikinpoika Ojala. Luoto. Syntynyt Yppäri Ojala 28.04.1838 Pyhäjoki.[6]

X Lapset

VI. Susanna Nauha. Cedergren. Syntynyt Pitkäiskylä 21.05.1746 Kalajoki. Kuollut 02.02.1818 Kalajoki. Kaksonen vauvana kuolleelle Petrukselle.[1] Isä Taulu 5. –Puoliso 13.10.1765 Kalajoki Anders Olofsson Suvanto. Anders Konu. Syntynyt Tynkä Konu 26.11.1744 Kalajoki. Kuollut Tynkä Suvanto 19.02.1815 Kalajoki.[1]

VII Lapset

VII. Johan Andersinpoika Suvanto. Johan Andersson Suvando. Syntynyt 19.10.1771 Kalajoki. Kuollut Tynkä 03.02.1815 Kalajoki. Äitinä mainitaan Susanna Cedergren.[1] Äiti Taulu 19. –Puoliso Elisabeth Johansdottir Rahja. Syntynyt 25.05.1770. Kuollut 28.07.1836 Kalajoki.[9]

VIII Lapset

VII. Matts Andersinpoika Suvanto. Mathias Andersson Suvando. Syntynyt 07.12.1774 Kalajoki. Kuollut Haapakoski 21.11.1813 Alavieska[6].[1] Äiti Taulu 19. –Puoliso Brita Thomasintytär Alajoki. Brita Suvanto. Syntynyt Rahja Alajoki 02.10.1781 Kalajoki.[9]

VIII Lapset

VIII. Anna Brita Matintytär Suvanto. Penttilä. Syntynyt 15.12.1809 Kalajoki. Kuollut 05.06.1866 Kalajoki.[6] Isä Taulu 21. –Puoliso Esa Juusonpoika Penttilä. Syntynyt Pitkäsenkylä Penttilä 12.03.1808 Kalajoki. Kuollut Pitkäsenkylä Penttilä 12.05.1864 Kalajoki.[6]

IX Lapset

IX. Matti Esanpoika Penttilä. Syntynyt 29.04.1834 Kalajoki. Kuollut 14.07.1874 Kalajoki.[6] Äiti Taulu 22. –Puoliso 1:o Lisa Kristina Juhontytär Silfverberg. Penttilä. Syntynyt 19.01.1834 Kalajoki. Kuollut 26.04.1869 Kalajoki.[6] –Puoliso 2:o Kustaava Andersintytär. Syntynyt 16.07.1841.[6]

X Lapset

IX. Anders Esanpoika Penttilä. Syntynyt Pitkäsenkylä Penttilä 30.11.1837 Kalajoki.[6] Äiti Taulu 22. –Puoliso Sanna Kaisa Matintytär Tuura. Penttilä. Syntynyt 28.10.1849.[6]

X Lapset

VII. Maria Andersintytär Suvanto. Maria Andersdotter Suvando. Syntynyt Tynkä 20.10.1777 Kalajoki.[1] Äiti Taulu 19. –Puoliso Eric Andersson. Syntynyt Tynkä 01.07.1774 Kalajoki. Perhe?.[9]

VIII Lapset

VI. Elisabeth Nauha. Lisa Sedergren. Syntynyt Pitkäsenkylä Nauha 08.06.1752 Kalajoki.[11] Isä Taulu 5. –Puoliso 1:o Henrich Thomasinpoika Pisilä.[6] –Puoliso 2:o Samuel Mattsson AlaAhvenlampi. Haapakoski. Nahkala. Syntynyt Pirttikoski Haapakoski 03.02.1760 Pyhäjoki.[6]

VII Lapset

VI. Britha Cedergen. Brita Kärkinen. Syntynyt 16.11.1759 Kalajoki. Kuollut Yppäri Petäjäsoja 29.03.1826 Pyhäjoki. Tuli isänsä ja neljän sisaruksensa kanssa Iisalmeen 1771. Orvoksi jäätyään merkintä Lappetelä No 8. Palannut Kalajoelle. Isä Taulu 5. –Puoliso 01.06.1787 Kalajoki Marcus Marcusson Kärkinen. Marci Kärkinen. Markus Markuksenpoika Petäjäsoja.[6] Syntynyt Tynkä Kärkinen 05.03.1764 Kalajoki[6]. Kuollut Yppäri Petäjäsoja 04.05.1821 Pyhäjoki[9].[9]

VII Lapset

VII. Johannes Markuksenpoika Petäsoja. Johannes Stor-Jylckä. Johannes Kärkinen. Syntynyt Talus Stor-Jylkkä 29.06.1791 Kalajoki. Kuollut Yppäri Petäsoja 13.05.1867 Pyhäjoki.[9] Äiti Taulu 27. –Puoliso Margaretha Pekantytär Hucka Pöndiö. Syntynyt Himankakylä Hukka Pöntiö 09.05.1795 Lohtaja.[9]

VIII Lapset

VI. Mattheus Cedergren. Matts Sedergren. Matti Sedergren. Syntynyt 25.01.1761 Kalajoki. Kuollut kuolinsyy keltatauti 20.03.1819 Pielavesi. renki, isäntä Kataalanmäki. Hän oli ensimmäinen Pielavedelle siirtynyt Sedergren, heidän "kantaisänsä". Matin elinpaikat Iisalmessa tai muualla 1700-luvun loppupuolella tunnetaan huonosti parikymmenen vuoden ajalta. Kataalanmäkeen isännäksi tulo on vuonna 1800.

Iisalmeen Matts saapui isänsä kanssa, entisen sotilaan Matts Cedergrenin viiden lapsen joukossa 9.4.1771. Merkinnässä sanotaan heidän saapuneen Sÿkajoelta (Siikajoki on suoran reitin välipaikka). Siikajoen kirjoista heistä ei löydy merkintöjä, mutta hänet on merkitty syntyneeksi eteläisemmän Kalajoen kirjoihin.

Orvoksi jäätyään 1775 jälkeen Matti on ollut ainakin Väisälänmäki 2:ssa, josta on Lastenkirjassa LK1750-1782 on merkintä, joka ajoittunee 1770-luvun loppupuolelle. Alla on myös nimi Maria s. 1765 9/4, joka sopii Matin sisareksi (rippikirjan merkinnässä Mardickala No1 syntymävuosi on 1766). Toinenkin LK1750-1782 merkintä on Mardikala No3:ssa, ehkä pian isä-Matsin kuoleman jälkeen. Mats-poika on merkitty ja alla on toinen nimi Margeta 1775. Merkintä ihmetyttää, sillä Matsin sisarpuoli Margeta eli vain 4 viikkoa, mikäli kuolinluettelon tietoon on luottaminen. Ehkä merkintä oli tehty noitten 4 viikon aikana, kun Margeta eli. Muut Isä-Matin perheen Iisalmessa orvoiksi jääneet jäsenet näyttäisivät hajonneen eri taloihin "pikku"-piioiksi ja -rengeiksi.

Iisalmen maalaiskunnasta Matts Cedergren on tullut edelleen Pielavedelle ja asettunut isännäksi leskiemännälle (Tikkasen leski) Kataalanmäkeen 1799, Pajumäki 1.

"Át unge drängen Matts Cedergren är hinderlös til Áktenskap: intyges härmeteds. Idens d. 26. dec ° 1799, Joh. Lagus."

Tämä avioliittoa varten annettu esteettömyystodistus Pielaveden kappeliseurakunnan muuttokirjojen joukossa aloitti virallisesti Cedergrenien suvun vaiheet Pielavedellä. Todistuksen allekirjoittaja on Iisalmen kirkkoherra Johannes Lagus.

Ref.[10] Isä Taulu 5. –Puoliso 02.08.1800 Pielavesi Anna Räisänen. Tickanen. Sedergren. Syntynyt Sulkava 15.06.1760 Pielavesi. Kuollut Pajumäki 11.04.1825 Pielavesi. Ammatti talollisen vaimo. torpparin tytär, piika. Anna oli toisen kerran avioituessaan (Matts Sedergrenin kanssa) Nils Tickasen leski ja tälle jo kahdeksan lasta synnyttänyt, joista neljä oli tuolloin elossa.

Uusi puoliso Matti merkittiin Kataalanmäelle isännän (bonde) paikalle. Merkintä Annat Matlag piti Cedergrenejä omana ruokakuntana, Annan tyttären Christinan ja vävyn (måg) Påhl Räisäisen samoin omanaan. Jacob ja David Tickainen, Matin poikapuolet (styfson), luettiin siihen. David kuoli 10.08.1809.

RK 1813-23 Idensalmi>Pielawesi tiivistelmä: Pajumäki N° 1 Katalanmäki: Tilaa hallitsee Bden Påhl Eliasn Räisäinen vaimonsa Christina Nilsdr Tickaisen kanssa. eli Anna Räisäisen vävy ja tytär. Heillä on poika Elias, s. 5.10.1806. Matts Cedergren mainitaan nyt appipuolena (StyfSvärfar) ja hän on kuollut 20.08.1819. Anna Räisäinen on silmäpuoleksi sokeutunut toiskertainen leski (Ea Enögt ' Blind). Svåger Jacob Tickain, Christinan veli on avioitunut Maria Räisäisen kanssa. Svåger Matts Cedergren, s. 1801, pääsi ripille 6.7.1817.

Annan kuolema muutti lähes kaiken Kataalanmäellä. Hänen vanhimman eloon jääneen lapsensa Kristiinan ja Pauli Räisäsen nelilapsinen perhe oli pitänyt omaa talouttaan kotitalossa. Muutto oli heilläkin edessä, tosin ei kauaksi, vaan kantatilan maille Takkamäkeen loisiksi. Jaakko Nilsinpoika muutti vaimoineen Koutajärvelle ja myös Matti Matinpojan ja Anna Reginan kausi lapsuuskodin pyörtänöillä päättyi ja Kataalanmäki siirtyi etäsukuisten haltuun. Matti joutui Anna Reginansa kanssa loisiksi Tallgreneille vain kaksi vuotta äitinsä kuoleman jälkeen. Siirtymä talonpoikaisesta ryhmästä inhysing-väen joukkoon oli tosiasia.

Elämä Kataalanmäessä oli muotoutumassa uusiin asetelmiin. Johan Tickain, joka oli Nilsin veljen Josephin pojanpoika ja kantaisä Josephin pojan Påhlin jälkeläisiä, avioitui Johan Hakulisen lesken Lovisa Tickaisen kanssa. Hakulinen oli Vuonamonlahden perua ja ehti naida sisarukset Christinan ja Lovisan Seppälästä. Lovisa oli kantaisä Josephin pojan Josephin jälkeläisiä, Pörsänmäen kautta Pajumäen maille Seppälään palannutta neljän sukupolven Joosefien sarjaa.

VII Lapset

VII. Matts Sedergren. Matti Sedergren. Syntynyt Pajumäki 1 Kataalanmäki / 03.01.1801 Pielavesi. Kuollut kuolinsyy pilkkukuume 03.03.1868 Pielavesi. Talollisen poika, renki, itsellinen.

Vuodet ennen -1829: RK1824-1834 Katalanmäki 1, p.175 / Vuodet 1830-1839: RK 1824-34, p. 40, Heinämäki 9 / Vuodet 1835-1838: RK 1835 - 45, s. 19. Heinämäki 8 aik. 3, Josula / Vuodet 1835-1845: Pielaveden RK 1835-45, p. 219.

Ref.[10] Isä Taulu 29. –Puoliso 09.09.1827 Pielavesi Anna Regina Tikkanen. Syntynyt Pukara 15.05.1805 Pielavesi. Kuollut 21.03.1876 Pielavesi. Ammatti piika. talollisen tytär.

VIII Lapset

VIII. Anna Maria Sedergren. Syntynyt 07.01.1830 Pielavesi. Kuollut kuolinsyy verenjuoksu 20.06.1894 Pielavesi.

Ref.[10] Isä Taulu 30. –Puoliso 1:o 29.10.1876 Pielavesi Henrik Johan Clasinpoika Tikkanen. Syntynyt Taipale 11.10.1824 Pielavesi.

IX Lapset

IX. Anna Sofia Sedergren. Lång. Herranen. Syntynyt 04.12.1867 Pielavesi. Kummit: Lena Sedergren ja Ismel Jäntti.

Ref.[15] Äiti Taulu 31. –Puoliso 1:o 02.09.1888 Pielavesi Henrik Lång. Heikki Lång. Syntynyt Jylänki 6 / 25.02.1851 Pielavesi. Kuollut Pajumäki, kuolinsyy syväntauti 19.01.1906 Pielavesi. Ammatti mäkitupalainen. torpparin poika, hoitolainen. - 1. puolison tietolähde: Reko Ollinpoika Herrasen sukua, julkaisija Seppo Herranen 2021. T 959. Tytär on Edla Sofia myöh Herranen, jonka äiti voisi olla Heikin 1.vaimo Greta Niskanen. –Puoliso 2:o 01.08.1908 Pielavesi David Herranen. Taavetti Herranen. Syntynyt Haapaniemi / 19.11.1842 Kerimäki. Kuollut 27.08.1913 Pielavesi.[10]

X Lapset

IX. Loviisa Sedergren. Syntynyt 22.05.1871 Pielavesi. eks. Äiti Taulu 31.

X Lapset

VIII. Vilhelmiina Sedergren. Miina Sedergren. Syntynyt Pajumäki 2 / 01.03.1837 Pielavesi. Kuollut Kotamäki, kuolinsyy turvotus 03.09.1893 Pielavesi. Ammatti piika, kylänloppulainen. Isä Taulu 30.

IX Lapset

IX. Anders Sedergren. Antti Sedergren. Syntynyt Kotaniemi 6 / 06.08.1870 Pielavesi. Kuollut Pielavesi 4 / 15.09.1904 Pielavesi. Ammatti renki, löysä. Kuolinsyy loukkaantunut. Äiti Taulu 34. –Puoliso 28.09.1890 Pielavesi Sohvi Ruotsalainen. Karhunen. Sedergren. Syntynyt Heinämäki 3 / 05.02.1857 Pielavesi. Ammatti piika. rengin vaimo, leski. Muuttanut Pielavedeltä 1880 Karttulaan ja takaisin 1888.

X Lapset

IX. Johannes Sedergren. Johan Sedergren. Juho Sedergren. Junnu. Syntynyt Kotaniemi 6 Pykälikkö / 06.11.1872 Pielavesi. Kuollut noin 1960 Pielavesi. Ammatti renki. Mäkitupalainen. "Serekset Salmenniemessä 1900-1954", s.140-147 luku kirjassa Pangan ja Kyntisen seudun tarinoita, Osa 1, Raija Remes 2017.

Ref. Äiti Taulu 34. –Puoliso 04.11.1892 Pielavesi Anna Miina Kärkkäinen. Syntynyt Laukkala 2 / 02.04.1867 Pielavesi. Kuollut 1963 Pielavesi.

X Lapset

IX. Heikki Sedergren. Syntynyt Kotaniemi 02.06.1874 Pielavesi. Ammatti työmies, räätäli. Mäkitupalainen, työmies, räätäli. Pielavesi vihityt v 1901 mainitaan leskimieheksi.

Ref.[15] Äiti Taulu 34. –Puoliso 1:o 28.02.1897 Pielavesi Anna Henriikka Tossavainen. Syntynyt Kotaniemi 3 / 09.06.1874 Pielavesi. Kuollut Taipale, kuolinsyy keuhkotauti 06.01.1901 Pielavesi. Ammatti talollisen tytär. loisvaimo. –Puoliso 2:o 15.09.1901 Pielavesi Hilda Maria Oksman. Oksanen. Syntynyt 30.05.1880 Keitele. Ammatti piika, räätälin vaimo. Muuttanut: Keiteleeltä 22.2.1897 Pielavedelle.

X Lapset

VIII. Matti Sedergren. Syntynyt Pajumäki 1 Tikkala / 01.01.1839 Pielavesi. Kuollut 06.03.1892 Pielavesi. Ammatti renki - dräng. Itsellinen, kylänloppulainen - inhysning. Kuolinsyy rintatauti - dödsorsak bröstsot.

Ref.[10] Isä Taulu 30. –Puoliso 1:o 20.10.1867 Pielavesi Anna Stina Kaisantytär Snell. Annastina Sedergren. Syntynyt Pielavesi 7 / 02.01.1845 Pielavesi. Kuollut 04.11.1875 Pielavesi. Ammatti piika - piga. –Puoliso 2:o 08.06.1884 Pielavesi Maria Poikonen. Syntynyt Narvanlahti / 26.04.1850 Iisalmi msrk. Kuollut 02.08.1904 Pielavesi. Kuolinsyy: kitunut. Asema: hoitol. leski. Dödsorsak: sjuklig. Condition: vård behövande. änka.[15]

IX Lapset

IX. Abel Sedergren. Aapeli Sedergren. Syntynyt P. 1 / 28.10.1867 Pielavesi. Kuollut 19.11.1937 Pielavesi. Ammatti renki - dräng. itsellinen, mäkitupalainen - inhysning.

Ref.[15] Isä Taulu 38. –Puoliso 14.03.1899 Pielavesi Iida Tikkanen. Syntynyt Säviä 7 / 11.02.1866 Pielavesi. Kuollut 19.10.1948 Pielavesi. Ammatti piika.[6]

X Lapset

IX. Nestor Sedergren. Syntynyt P. 1 / 28.12.1872 Pielavesi. Kuollut noin 1947 Pielavesi. Ammatti renki - dräng. Torpan vävy, torppari, Halla-aho. - Torps måg, torpare i Halla-aho.

Ref.[15] Isä Taulu 38. –Puoliso 02.02.1892 Pielavesi Anna Johanna Huuskonen. Johanna Sedergren. Syntynyt Taipale 6 28.05.1870 Pielavesi. Kuollut 13.12.1948 Pielavesi. Ammatti torpparin vaimo - hustru. "Halla-ahoon on muuttanut asumaan Ohejärven Tervarannasta Huuskosia 1879. Huuskosten tytär Johanna s. 1870 on avioitunut Nestor Sedergrenin kanssa, joka on tullut Halla-ahoon kotivävyksi."[22].

X Lapset

IX. Fredrika Sedergren. Riikka Hujanen. Syntynyt P. 1 / 15.09.1874 Pielavesi. Kuollut Petäjäjärvi Joensuu 14.11.1955 Pielavesi. Ammatti talon emäntä - Värdinna. Hujala, Petäjäjärvi.

Ref.[22][10] Isä Taulu 38. –Puoliso Pielavesi David Johan Hujanen. Taavetti Hujanen. Syntynyt 17.12.1870 Pielavesi. Kuollut Petäjäjärvi Joensuu 13.06.1932 Pielavesi. Ammatti työmies - arbetsman. Kaksonen. Hujala-tilan haltija. Taavetti ja Riikka Hujanen rakensivat Pielaveden Petäjäjärvellä Joensuu-nimisen (Hujala) tilan 1908.[22] - Tvilling. Taavetti och Riikka byggde hemman Joensuu/Hujala år 1908, Pielavesi Petäjäjärvi.[22][27]

X Lapset

IX. Matti Sedergren. Cedergren. Syntynyt Pappila / 07.08.1887 Pielavesi. Kuollut 31.08.1946 Ruokolahti. Ammatti työmies - arbetare. 1897 huutolaiseksi Jylhä 3. Muuttanut 8.12.1913 Muolaan Ruokolahdelle. Sahatyömies. Viipurin Läänin henkikirjassa 1915 Pölläkkälä 6, vaimo Iida. >>>> Född "by" Prästgård. I 10 års ålder 1897 Jylhä 3, fattighjon, auction för att placera på nytt. Utflyttat 8.12.1913 från Muolaa till Ruokolahti. sågarbetare. Viborgs Läns livsbok 1915 Pölläkkälä 6, hustru Iida.

Ref. Isä Taulu 38. –Puoliso 29.03.1914 Antrea Ida Maria Heikintytär Kukkonen. Syntynyt Taljala 2 / 06.03.1893 Antrea.[6]

X Lapset

IX. Hilda Matintytär Sedergren. Hilda Cedergren. Hilda Nuutinen. Syntynyt Pappila / 12.06.1889 Pielavesi. Kuollut 12.04.1960 Pielavesi. Vuonna 1899 enonsa lampuoti Heikki Poikosen kasvatiksi Pielavesi 4. (lampuoti Heikki Poikonen synt. 27.4.1853 ja Anna Lisa Väisänen synt. 1831). Hilda oli töissä lastenkodissa Kittilässä ja Sodankylässä, lähellä veljeään Tanelia. Hildan ja Otto-puolison hauta on Pielavedellä, kirkon luona uhm. >>>> Hilda blev fosterbarn 1899 hos sin modersbror arrendator Heikki Poikonen. Hon arbetade i Kittilä och Sodankylä, nära sin broder Taneli.

Ref.[17] Isä Taulu 38. –Puoliso Otto Robertinpoika Nuutinen. Syntynyt Säviä 7 / 11.02.1887 Pielavesi. Kuollut 15.07.1977 Pielavesi.

X Lapset

IX. Taneli Sedergren. Salkomaa. Syntynyt Pappila / 04.01.1892 Pielavesi. Kuollut 07.02.1975 Sodankylä. Ammatti vahtimestari - vaktmästare. Taneli jäi puoliorvoksi jo vauvaiässä, mutta aika pian myös ilman äidin hoivaa. Isä kuoli Tanelin ollessa vain vuoden ikäinen. Taneli olikin sitten Pielaveden Pappilan hoivissa kasvattilapsena. Aikuisikään vartuttuaan hänen elämänsä liittyy vahvasti Sodankylän geofysiikan laitoksen/Ilmatieteen laitoksen historiaan. Taneli toimi siellä talonmiehenä v:n 1919 jälkeen, sittemmin hän oli Kemijoki Oy:n palveluksessa. Tanelin houkutteli Sodankylään hänen lapsuuden kaverinsa Elias Levanto, joka oli Pielaveden kirkkoherra (1915-1944) Mikko Arthur Levanderin poika. Elias oli Tähtelän (Sodankylän observatorion) johtaja useita vuosia. Sukunimen muutos Salkomaa 1.7.1935. >>>> Fader dog, när Taneli var endast ett år gammal. Hans mamma var sjuklig och kunde inte ta hand länge hela familjen och sig själv. Därför Taneli hade snart vårdplats hos prästgården och han var fosterbarn. Som fullvuxen han jobbade i Sodankylä geofysiska observatorium Tähtelä som hus- eller gårdsman 1919 och sedan hans arbetsplats var Kemijoki Oy:s tjänst. Observatoriums ledare var Elias Levanto, Tanelis nära vän av barndom och son av kyrkohärde Levander. Taneli har förändrat sin familjenamn till Salkomaa 1935.

Ref.[19] Isä Taulu 38. –Puoliso Iisalmi (naimakirja) 10.11.1918 Sodankylä Selma Johanna Jäntti. Sedergren. Salkomaa. Syntynyt Pahkamäki 2 / 30.06.1888 Pielavesi. Kuollut 20.04.1961 Sodankylä.[31]

X Lapset

VIII. Henrik Fabian Sedergren. Syntynyt Pajumäki 08.07.1840 Pielavesi. Kuollut 18.08.1916 Pielavesi. Ammatti lampuoti. renki, itsellinen.

Henrikin perhetausta, puoliso:.[10] Isä Taulu 30. –Puoliso 06.01.1863 Pielavesi Maria Kristiina Lyytikäinen. Syntynyt Lampaanjärvi 18 / 04.01.1836 Pielavesi. Kuollut 21.08.1907 Pielavesi. Ammatti piika.[6]

IX Lapset

IX. Heikki Juho Sedergren. Henrik Johan Sedergren. Syntynyt P. / 14.02.1862 Pielavesi. Kuollut P. 1 / 27.02.1916 Pielavesi. Ammatti työmies. renki, suutari.

Ref. Isä Taulu 45. –Puoliso 13.07.1884 Pielavesi Anna Sofia Leskinen. Syntynyt Tuovilanlahti 06.12.1859 Pielavesi. Kuollut 11.11.1908 Pielavesi. Ammatti piika.

X Lapset

IX. Wilhelm Sedergren. Vilho Sedergren. Ville Sedergren. Syntynyt Lampaanjärvi 18 / 09.06.1867 Pielavesi. Kuollut Venetmäki Uudispiha 16.12.1941 Pielavesi. muonamies, pyhäkoulun opettaja, mäkitupalainen s. Lampaanjärvi 18 (oman tiedon mukaan Katajamäki, johon huomautus, että kyläkuntien rajat kk-merkinnöissä muuttuivat useasti). Ville oli mäkitupalaisena Heinämäki 10, mutta siirtyi vuonna 1898 Venemäki 2. Hänen rakentama muonamiehenmökki sijaitsi Partalan mailla Vakokankaalla.

Vakokankaan Villen tarina on kokonaisuudessaan lähteessä: TUTKIMUS JARI JA TIMO SEDERGRENIN SUVUSTA, Sukupolvet/ Generations 1-4. Tutkimuksen tarinat ovat v:sta 2015 sukuseuran jäsensivuilla (sedergren.fi). Muutama lyhyt ote: Ville oli monitaitoinen nikkari ja tuohitöiden tekijä.. rakennuksissa riitti korjaamista... Ajokalujen eli kärryjen, rekien, aisojen ja valjaiden sekä muiden työvälineiden korjaamisessa... Villellä sanottiin olleen kaunis miehinen virrenveisuuääni.

Ref.[10] Isä Taulu 45. –Puoliso 26.06.1887 Pielavesi Maria Petterintytär Rytkönen. Syntynyt Heinämäki 18.07.1863 Pielavesi. Kuollut Venetmäki 21.09.1939 Pielavesi. Ammatti lampuodin tytär.[35]

X Lapset

IX. Nikolai Sedergren. Nikolaus Sedergren. Syntynyt Lampaanjärvi 18 02.07.1870 Pielavesi. Kuollut Pajumäki 25.10.1927 Pielavesi. Ammatti maanviljelijä, suutari. Pienviljelijä Pielavesi Pajumäki. Nikolai oli renkinä Lampaanjärven taloissa 12 ja 17. Vanhemmat lapset ovat syntyneet Pielavesi 2:ssa, Kotaniemi 7:ssä ja nuorimmainen, Feliks, Pajumäen Karhukankaalla.

Ref. Isä Taulu 45. –Puoliso 18.09.1892 Pielavesi Miina Tikkanen. Vilhelmiina Sedergren. Syntynyt Pajumäki 3 Törninmäki / 13.02.1867 Pielavesi. Kuollut 18.06.1939 Pielavesi. Ammatti sotilaan tytär, piika, emäntä. Miina oli kahdesti kihloissa ennen avioitumista.

X Lapset

IX. Serafina Sedergren. Husso. Syntynyt Lampaanjärvi 18 / 30.10.1872 Pielavesi.

Ref.[15] Isä Taulu 45. –Puoliso 15.01.1899 Pielavesi Vilhelm Husso. Ville Husso. Syntynyt mahd. 1870 1869. Ammatti renki, itsellinen. Huono näkö, sokea.

X Lapset

VIII. Ingeborg Helena Sedergren. Leena Suutarinen. Syntynyt Pajumäki 05.08.1843 Pielavesi.

Ref.[15] Isä Taulu 30. –Puoliso Utrialanlahti 4 / 23.04.1871 Pielavesi Johan Johaninpoika Suutarinen. Syntynyt 03.02.1847 Karttula. Ammatti itsellinen. Muuttanut: Leivonmäestä 1867 Pielavesi Tallus.[37]

IX Lapset

IX. Vilhelm Suutarinen. Vilho Suutarinen. Syntynyt Koivulahti 1 / 09.03.1872 Pielavesi.

Ref.[15] Äiti Taulu 50. –Puoliso 03.10.1893 Kustava Pekantytär Lappalainen. Suutarinen. Syntynyt Juurikkaniemi 20.10.1872 Rautalampi.[6]

X Lapset

IX. Erika Johanintytär Suutarinen. Nissinen. Syntynyt Koivulahti 04.04.1874 Pielavesi. Ammatti piika.

Ref.[15] Äiti Taulu 50. –Puoliso 1896 Karttula August Petterinpoika Nissinen. Syntynyt 18.11.1875 Karttula. Ammatti renki.[6]

X Lapset

IX. Eva Kustava Suutarinen. Tarvainen. Syntynyt Koivulahti 23.10.1876 Pielavesi. Ammatti piika.

Ref.[6] Äiti Taulu 50. –Puoliso 01.11.1899 Karttula David Taavetinpoika Tarvainen. Syntynyt 04.06.1870 Karttula. Ammatti renki, työmies.[6]

X Lapset

IX. Ulrika Maria Suutarinen. Ulla Maria Ponamar. Syntynyt Koivulahti 30.11.1882 Pielavesi. Kuollut Pernå 19.05.1956 Pernaja. Äiti Taulu 50. –Puoliso Jüri Ponamar. Syntynyt 17.01.1880. Kuollut 18.08.1955.[14]

X Lapset

IX. Anna Kustaava Suutarinen. Järvinen. Syntynyt 22.07.1886 Karttula. Kuollut Kisko Kaukuri 20.04.1908 Nurri.[14] Äiti Taulu 50. –Puoliso Emil Edvard Mehnlös. Järvinen. Syntynyt Kaukuri 07.07.1875 Kisko.[14]

X Lapset

VI. Ericus Rahkola. Eric Cedergren. Eric Nauhalain. Syntynyt 15.03.1764 Kalajoki. Kuollut Ollickala No 1 / 1788 Iisalmi. Isänsä mukana Iisalmeen muuttanut ja siellä mainittu Erik Mattsson Cedergren merkittiin Kalajoen Tyngän bonde Mattz Johansson Rahko(la)lle, koska sen hetken asunpaikkana oli Rahkon tila. Äidiksi pojalle Kalajoen syntyneiden luetteloon merkittiin Anna Johansdottir ja nimeksi Ericus.

Orvoksi jäätyään Eric on kirjoitettu Iisalmen lastenkirjaan Ollickala No1:ssä. Rippikirjan 1787-1792 mukaan Eric on kuollut 1788 ja edellä oleva pig. Christina on siten merkitty leskeksi, Änka, synt.1767. Aikaisemmin syntyneestä aviottomasta lapsesta on löytynyt tietoa (P.Lindholm, Hiski): Iisalmi 30.5.1783 Ollickala Eft.föreg. Eric Nauhalain, Cath. Sonnin, Eric (oä.). Ainoa Matts Johanssonin lapsista Erik, yhdisti suvun Rahkoon ja isänä hänet kuitenkin on kirjattu nimellä Nauhalainen! Ollickala no 29:ssä vuonna 1815 on kuollut punatautiin 32 vuotias renki Eric Cedergren, joka on siis em. au-lapsi Eric Erikinpoika.

Ref.[1] Isä Taulu 5. –Puoliso Christina. Syntynyt 1767. Lähde: Iisalmi RK 1787-1792 Ollikkala 1 sivu 263.

VII Lapset

VI. Maria Cedergren. Saukko. Syntynyt 06.08.1765 Kalajoki. Kuollut 22.02.1838 Kalajoki. Maria tuli isänsä ja neljän sisaruksensa kanssa Iisalmeen 1771. Hän palasi myöhemmin Kalajoelle, jossa eli käytännössä elämänsä.

Maria meni naimisiin Simon Simonsson Sauckon kanssa Kalajoen Pitkäiskylän Saukolla. Lapsia aika monta, mm. kahdet kaksoset. Talokas Simon Saucko oli kuollut jo syksyllä 1808: silloin Simon ja Marian lapsista olivat hengissä Pietari (Pehr s. 14.4.1790), Simon (s. 12.9.1796), Maija Stina (s. 20.1.1799) ja Greta Lisa (s. 20.4.1809). Simolta löytyy perukirja, jossa vaimo ja lapset mainittu. Marian kuolinikä 63v 6 kk 5pv merkinnällä "gamla gvda.ea. Maria Mattsdr. Saukko"

Ref.[1] Isä Taulu 5. –Puoliso 17.11.1786 Kalajoki Simon Simonpoika Saucko. Syntynyt Pitkäiskylä 05.09.1762 Kalajoki[6]. Kuollut noin 1808 Kalajoki. Simonilta löytyy perukirja, jossa vaimo ja lapset mainittu.[1]

VII Lapset

VII. Petrus Simonpoika Saukko. Petrus Saucko. Syntynyt Pitkäiskylä Saucko 17.07.1790 Kalajoki. Kuollut 18.03.1856 Kalajoki.

Ref.[9] Äiti Taulu 57. –Puoliso 01.11.1816 Kalajoki Maria Johanintytär Myllylä. Maria Juusola. Syntynyt Pitkäiskylä Myllylä 20.12.1794 Kalajoki. Kuollut 19.08.1856 Kalajoki.[9]

VIII Lapset

VIII. Johan Fredrik Perhinpoika Saukko. Johan Fredrik Pesola. Johan Fredrik Tuura. Syntynyt Pitkäiskylä Saukko 25.05.1817 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Saukko 22.05.1900 Kalajoki. Lasten äiti-tieto puuttuu 1. vaimon kuoltua.

Ref.[9] Isä Taulu 58. –Puoliso 1:o 17.12.1841 Kalajoki Elisabet Johanintytär Rahja. Lisa Sallmu. Syntynyt 15.08.1811 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Saukko 01.11.1846 Kalajoki.[9] –Puoliso 2:o 01.08.1847 Kalajoki Maria Helena Hassinen. Syntynyt 17.06.1826 Kälviä. Kuollut 09.02.1908 Kalajoki.[9]

IX Lapset

VII. Simon Simonpoika Saucko. Simon Saukko. Syntynyt 12.09.1796.

Ref.[9] Äiti Taulu 57. –Puoliso 22.12.1818 Kalajoki Elisabeth Matintytär Undinen. Syntynyt Etelänkylä Undinen 12.03.1801 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Saucko 11 / 11.11.1862 Kalajoki.[9]

VIII Lapset

VIII. Johan Simonpoika Saukko. Johan Saucko. Syntynyt Pitkäiskylä Saukko 04.05.1829 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Saucko 11 05.08.1862 Kalajoki.[9] Isä Taulu 60. –Puoliso Maria Kristiina Matintytär Heikkilä. Syntynyt 25.02.1829.[9]

IX Lapset

VII. Maria Christina Simontytär Saucko. Maija Stina Saukko. Syntynyt Pitkäiskylä 20.01.1799 Kalajoki. Kuollut Tynkä Konu 25.07.1839 Kalajoki. Muuttavat Haapajärvelle 1844. Äiti Taulu 57. –Puoliso 25.03.1824 Kalajoki Petter Johan Petterinpoika Alander. Pehr Saukko. Pehr Konu. Syntynyt Vaasa 23.04.1800 Mustasaari[6].[9]

VIII Lapset

VI. Jacob Cedergren. Nauha. Suvanto. Syntynyt Tyngänkylä 05.05.1769 Kalajoki. Kuollut Tynkä Suvanto 31.12.1808 Kalajoki. Tuli isänsä ja neljän sisaruksensa kanssa Iisalmeen 1771. Isä ja 5 lasta rippikirjoissa ovat Mardickala No 1:ssä. Hän palasi myöhemmin Kalajoelle.

Iisalmen Lastenkirjassa 1770-1780 Jacob Cedergren mainitaan, Pastoratet l. pappila. Iisalmesta palattuaan Jacob on tullut vävyksi Suvannolle Tyngän kylään, mutta on kuollut melko nuorena. Perukirjassa 23.5.1809 mainitaan pso Lisa Matintyttären lisäksi lapset Matti, Susanna ja Lisa. Kun Jacob palasi Iisalmesta Kalajoelle, hän asettui aluksi aluksi asumaan setiensä Ericin ja Jacobin luo Nauhan taloon Kalajoen Pitkäiskylällä.

Ref.[1] Isä Taulu 5. –Puoliso 17.12.1794 Kalajoki Elisabeth Matintytär Suvanto. Lisa Suando. Lisa Tuura. Ammatti talollisen tytär. Syntynyt Tynkä Suvando 04.12.1769 Kalajoki. Kuollut Tynkä Suvando 17.07.1832 Kalajoki.[9]

VII Lapset

VII. Mathias Jacobinpoika Suvando. Syntynyt Tynkä Suvanto 23.10.1795 Kalajoki. Kuollut Tynkä Suvanto 07.01.1850 Kalajoki.

Ref.[9] Isä Taulu 63. –Puoliso 27.06.1819 Kalajoki Carin Johanintytär Honkala. Carin Siipoi. Kaisa Juhontytär Honkala. Syntynyt Honkala 10.10.1797 Kälviä. Kuollut 17.04.1884 Kalajoki.[9]

VIII Lapset

VIII. Jacob Matinpoika Suvanto. Syntynyt Tynkä Suvanto 21.02.1820 Kalajoki.[9] Isä Taulu 64. –Puoliso 04.04.1841 Kalajoki Elisabet Kristinantytär Sortinoja. Syntynyt Sortinoja 16.01.1822 Alavieska.[9]

IX Lapset

VIII. Esaias Matinpoika Suvanto. Syntynyt Tynkä Suvanto 07.05.1832 Kalajoki. Kuollut 18.10.1866 Kalajoki.

Ref.[9] Isä Taulu 64. –Puoliso 1851 Maria Lovisa Pitkäin. Maria Loviisa Antintytär Suvanto. Syntynyt Tast 06.03.1829 Alaveteli. Kuollut Tynkä YliSuvanto 18.10.1866 Kalajoki.[9]

IX Lapset

IX. Ida Maria Esantytär YliSuvanto. Ida Maria Suvanto. Syntynyt Tynkä YliSuvanto 22.11.1859 Kalajoki. Kuollut 13.09.1930 Merijärvi.[9] Isä Taulu 66. –Puoliso Matti Antinpoika Saarilampi. Syntynyt 13.07.1857 Merijärvi. Kuollut 29.12.1908 Merijärvi.[39]

X Lapset

VII. Susanna Jacobintytär Suvando. Syntynyt Tyngän kylä 12.10.1799 Kalajoki. Kuollut 08.02.1866 Kalajoki.

Ref.[9] Isä Taulu 63. –Puoliso 03.12.1819 Kalajoki Matts Johaninpoika Lapinoja. Hihnala. Matts Jaakola. Syntynyt Tynkä 1 Jaakola / 12.06.1800 Kalajoki. Kuollut 09.09.1865 Kalajoki. DNA-testiosuman sukupuu MH/ 2024: os. Lapinoja.[9]

VIII Lapset

VIII. Sofia Matintytär Hihnala. Sofia Rahko. Syntynyt Tyngän kylä Hihnala 3 / 08.05.1827 Kalajoki.

Ref.[9] Äiti Taulu 68. –Puoliso Matts Esainpoika Rahko. Matts Mantila. Syntynyt Pitkäiskylä Myllylä Mandila 18.12.1822 Kalajoki. Kuollut 26.10.1891 Kalajoki.[9]

IX Lapset

IX. Johan Jakob Matinpoika Rahko. Johan Jakob Mantila. Syntynyt Tynkä Rahko 24.01.1858 Kalajoki. Kuollut 01.02.1943. Ammatti maanviljelijä.[9] Äiti Taulu 69. –Puoliso Lisa Sofia Erikintytär Kärkinen. Syntynyt 07.11.1855 Kalajoki. Kuollut 27.03.1933 Kalajoki.[40]

X Lapset

VIII. Jacob Matinpoika Hihnala. Syntynyt Tyngän kylä Hihnala 3 / 24.10.1831 Kalajoki.

Ref.[9] Äiti Taulu 68. –Puoliso 24.02.1856 Elisabeth Matintytär Metsälä. Lisa Metsälä. Syntynyt Metsäkylä Metsälä 28.05.1830 Kalajoki.[9]

IX Lapset

VIII. Eva Matintytär Hihnala. Syntynyt Tyngän kylä Hihnala 3 / 24.10.1835 Kalajoki.[9] Äiti Taulu 68. –Puoliso Matts Heusala. Haapaniemi. Syntynyt Eteläkylä Heusala 20.09.1835 Kalajoki.[9]

IX Lapset

VIII. Matthias Matinpoika Hihnala. Syntynyt Tyngän kylä Hihnala 3 / 05.12.1842 Kalajoki. Kuollut 28.04.1923.[9] Äiti Taulu 68. –Puoliso Susanna Jakobsdotter Hihnala. Syntynyt Yli-Nauha Pitkäsenkylä 04.03.1847 Kalajoki. Kuollut 07.06.1923. Päätelmä puuttuvasta sukupolvesta MH:n sukupuussa, DNA-testiosuma. Vahvistus on Genistä.[14]

IX Lapset

IX. Hilma Hihnala. Syntynyt 01.09.1882 Kalajoki. Kuollut 03.03.1938.[30] Isä Taulu 73. –Puoliso Matti Juhonpoika Monto. Syntynyt 16.06.1877 Jääski. Kuollut 1958.[30]

X Lapset

V. Henrik Johansson Nauha. Henrik Rahkola. Syntynyt Pitkäiskylä 08.05.1723 Kalajoki. Kuollut Tynkä Rahkola 20.10.1786 Kalajoki. Henrik oli Nauhan tilan isäntä (veroa maksava) Kalajoen asutuksen yleisluetton (Kayl) mukaan v 1743 ja toisen kerran v 1748. Em. vuosien välissä isäntä oli Matts-veli. Kolmannen Nauha isännyytensä 1762-1765 jälkeen Henrik Johansson siirtyi 1766 Rahkolaan kumppaniksi (Bolagsman) ja nämä merkinnät jatkuvat v:een 1774. Edelleen hänelle tuli isännnyys Rahkola 28:ssa (Maijala), jossa hän asuikin lopun ikänsä. "Rahko"-tila oli jakautunut alkaen 7.9.1763 kihlakunnan oikeuden päätöksestä, jatkuen "yhteen savuun" yhdistymiseen asti 22.2.1774. Rahkola-nimi kytkeytyy Ericin isoveljeen Mattiin, kun Eric Matinpoika kirjataan Rahkolaksi 1764. Matts Cedergren näyttää siis asuneen pian sotilaspalvelun päätyttyä Rahko(la)ssa. jonne hän päätyi Suvannon oston ja edelleen sen Rahkoon vaihdon jälkeen. Suvanto oli ostettu 1756 Henrik-veljen nimiin ja hän antoi sen Matin perheen käyttöön.

Ref.[32][9] Isä Taulu 4. –Puoliso 30.05.1761 Kalajoki Maria Michelsdotter Joensuu. Maria Stark. Syntynyt 08.08.1733. Kuollut Tynkä Rahkola 16.03.1809 Kalajoki[12]. Maria avioituessaan sotilaan leski.[9]

VI Lapset

VI. Anna Henrikintytär Rahkola. Anna Rahko. Syntynyt Tynkä Rahkola 19.02.1766 Kalajoki. Kuollut 01.12.1840 Kalajoki. rutiköyhä.[9] Isä Taulu 75.

VII Lapset

V. Anna Johansdotter Nauha. Syntynyt Pitkäisenkylä Nauha 11.12.1725 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Himango 14.02.1785 Kalajoki.[6] Isä Taulu 4. –Puoliso 30.11.1751 Matts Henrichsson Himango. Syntynyt 28.10.1729 Kalajoki. Kuollut 06.02.1783 Kalajoki.[9]

VI Lapset

VI. Johannes Matinpoika Himango. Syntynyt Pitkäiskylä Himango 05.09.1759 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Himango 21.01.1800 Kalajoki.[6] Äiti Taulu 77. –Puoliso Anna Påhlintytär. Syntynyt 1760.[6]

VII Lapset

V. Eric Johansson Nauha. Syntynyt Pitkäiskylä Nauha 03.05.1728 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Nauha 24.07.1783 Kalajoki. Ammatti talollisen poika, isäntä. Eric oli Nauhan varoa maksava isäntä 1749-1761 ja uudestaan 1766-1783. Henrik-veljen "isäntävuoro" 1762-1765 siinä välissä. Erikin toisella vuorolla Nauha oli käytännössä jaettu, tiloja oli kaksi. Erikin tila saa myöhemmin nimen Yli Nauha. Ericille syntyi useita lapsia, jotka kuolivat aivan nuorena. Lähde Geni /2021.[1] Isä Taulu 4. –Puoliso 30.10.1757 Margareta Pehrsdotter Nauha. Syntynyt 1733. Kuollut Nauha 02.05.1784 Kalajoki.[1]

VI Lapset

V. Lisa Johansdotter Nauha. Syntynyt Pitkäiskylä 1728 Kalajoki. Kuollut 27.04.1796 Kärsämäki. Ammatti piika. Syntymäaika? Naimisiin mennessä piika, palveluksessa Himangolla. Myöhemmin Broteur -nimellä. Kuolintiedossa ikä 60 ei pidä paikkaansa. Lähde Geni /2021. Lapset: 1. Juho Jaakonpoika Sparf 14.6.1760 Kalajoki, 12.7.1761 Haapavesi, 2. Maria Jaakontytär Broteur, Sparf 20.11.1761 Haapavesi, 3. Jaakko Jaakonpoika Broteur 13.1.1764 Pyhäjärvi, 25.3.1764 Pyhäjärvi, 4. Pietari Jaakonpoika Broteur 07.11.1765 Pyhäjärvi, 30.3.1766 Pyhäjärvi, 5. Matti Jaakonpoika Pappila 04.4.1767 Pyhäjärvi, 19.6.1824 Pappila, kylä nro 66, Pyhäjärvi, 6. Liisa Jaakontytär Broteur 21.11.1769 Pyhäjärvi, 17.1.1808 Pyhäjärvi, 7. Anna Jaakontytär Broteur 13.6.1772 Pyhäjärvi, 15.6.1772 Pyhäjärvi, 8. Valpuri Jaakontytär Broteur 24.8.1774 Pyhäjärvi, 18.4.1816 Huhmarniemi, Pyhäjärvi, 9. Stiina Jaakontytär Broteur 07.11.1776 Pyhäjärvi, 30.12.1776 Pyhäjärvi Lisan veljistä Jacob Johansson s. 1731 sain oman tilansa Nauhasta (Yli-Nauha), johon on kirjattu eräs Johan Mattsson s. 1749 (mm. RK Kalajoki 1794-1799 YliNauha). Myös asutuksen yleisluettelossa Jacob Johanssonin nimen alla on ensin poika Matts ja seuraavaksi sr s. (siskonpoika) Johan. Olisiko Lisalla voinut olla myös (avioton?) poika Johan s.1749, rippikirjoissa Mattson?.[9] Isä Taulu 4. –Puoliso 16.12.1759 Jacob Pehrsson Flinck. Syntynyt 1735. Myöhemmin sotilas Jaakko Broteur -nimellä.[9]

VI Lapset

VI. Maria Jakobintytär Broteur. Syntynyt 20.11.1761 Haapavesi.[17] Äiti Taulu 80.

VII Lapset

VII. Jakob Henrikinpoika Eskola. Jakob Tervakoski. Syntynyt Eskola 17.09.1787 Pyhäjärvi OL. Kuollut Tervakoski 30.01.1861 Haapajärvi.[17] Äiti Taulu 81.

VIII Lapset

VIII. Emanuel Jakobinpoika Tervakoski. Syntynyt 19.11.1827 Haapajärvi. Kuollut 26.12.1894 Haapajärvi.[17] Isä Taulu 82.

IX Lapset

IX. Amanda Emanuelintytär Tervakoski. Amanda Ruhala. Syntynyt Tervakoski 09.03.1863 Haapajärvi. Kuollut 25.09.1902 Haapajärvi.[17] Isä Taulu 83.

X Lapset

V. Jacob Johansson Nauha. Jaakko Juhonpoika Nauha. Syntynyt Pitkäiskylä Nauha 03.03.1731 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Nauha 20.03.1801 Kalajoki. Jacob oli merkitty veljeksi asutuksen yleisluettelossa 1760-1774, Kalajoki, (Kayl) Nauha. Ko. verotila oli jaettu puoliksi Eric Johanssonin ja Jacob Mattssonin kesken (eri Jacob!) ja Jacob-veljen perhe asui Ericin puoliskolla Nauhassa. Ericin kuoleman jälkeen rippikirjassa Jacobin nimi oli ensimmäisenä, isäntänä, tilan nim oni jo YliNauha.

Ref. Isä Taulu 4. –Puoliso Carin Jacobsdotter Nauha. Caisa Nauha. Ammatti piika. Syntynyt 1728. Kuollut Pitkäiskylä Nauha (myöh. YliNauha) 28.09.1793 Kalajoki.[1]

VI Lapset

VI. Susanna Jakobintytär Nauha. Syntynyt Pitkäiskylä YliNauha 16.12.1759 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä 1782 Kalajoki.[1] Isä Taulu 85. –Puoliso 1:o Johan Törnrot.[9] –Puoliso 2:o Michael Andersson Petäjä.[9]

VII Lapset

VI. Mathias Jakobinpoika Nauha. Matts Nauha. Syntynyt Pitkäiskylä YliNauha 03.03.1763 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä 6 Nauha / 13.12.1833 Kalajoki. Ammatti talollinen.

Ref.[9] Isä Taulu 85. –Puoliso 06.12.1785 Kalajoki Brita Michelintytär Talus. Brita Nauha. Talus. Takalo. Syntynyt Talus eli Takalo 30.04.1762 Alavieska. Kuollut Pitkäiskylä YliNauha 11.02.1848 Kalajoki. talollisen tytär, vaimo, leski.[9]

VII Lapset

VII. Jacobus Matinpoika Nauha. Jacob Nauha. Syntynyt Pitkäiskylä YliNauha 13.12.1788 Kalajoki. Kuollut Pitkäskylä 6 Nauha / 10.03.1823 Kalajoki.[9] Isä Taulu 87. –Puoliso Susanna Abrahamintytär Kortet. Siipola. Syntynyt 01.04.1783.[6]

VIII Lapset

VII. Maria Matintytär Nauha. Maria Koutonen.[6] Syntynyt Pitkäiskylä 6 Nauha / 24.06.1793 Kalajoki. Kuollut Pitkäis 6 YliNauha / 03.10.1856 Kalajoki[6].[9] Isä Taulu 87. –Puoliso Thomas Johaninpoika Koutonen. Kådixen. Syntynyt Kådixen 13.04.1796 Alavieska.[6]

VIII Lapset

VII. Matias Matinpoika Nauha. Matts Matinpoika Nauha. Syntynyt Pitkäiskylä YliNauha 23.02.1796 Kalajoki.[1] Isä Taulu 87. –Puoliso Maria Simontytär Rautio. Syntynyt Rautio 24.11.1787 Kalajoki.[6]

VIII Lapset

VIII. Maria Gustava Matintytär Nauha. Syntynyt 12.10.1822 Kalajoki. Ammatti talollisen tytär.[6] Isä Taulu 90. –Puoliso Thomas Michelinpoika Ventelä. Syntynyt Norrby 1 Vendelä / 14.09.1816 Kalajoki. Kuollut Norrby 1 Vendelä / 09.09.1857 Kalajoki.[6]

IX Lapset

IX. Anders Thomasinpoika Ventelä. Syntynyt 14.08.1847 Kalajoki. Ammatti talollinen.[6] Äiti Taulu 91. –Puoliso Maria Gustava Johanintytär Kivioja. Syntynyt Norrby 23 Kivioja / 18.12.1855 Kalajoki. Kuollut Pitkäsenkylä 6 Nauha / 19.05.1884 Kalajoki.[6]

X Lapset

VII. Ephraim Matinpoika Nauha. Efraim Nauha. Syntynyt Pitkäiskylä Yli-Nauha 02.09.1799 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Yli-Nauha 09.01.1878 Kalajoki.[1] Isä Taulu 87. –Puoliso Susanna Michelintytär Kääntä. Pyörret. Nauha. Syntynyt 02.02.1800 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Yli-Nauha 17.05.1894 Kalajoki.[6]

VIII Lapset

VIII. Kaisa Kustaava Efraimintytär Nauha. Myllylä. Syntynyt Pitkäis 6 / 02.04.1841 Kalajoki. Kuollut 25.12.1917 Kalajoki.[6] Isä Taulu 93. –Puoliso Jakob Juhonpoika Myllylä. Syntynyt Pitkäiskylä 8 Myllylä / 09.05.1825 Kalajoki. Kuollut 12.09.1903 Kalajoki. Katso myös 110. [6]

IX Lapset

IX. Olga Elisabet Myllylä. Torvi. Syntynyt 20.01.1882 Kalajoki. Kuollut 13.12.1963 Kalajoki.[6] Äiti Taulu 94. –Puoliso Aukusti Matinpoika Torvi. Syntynyt Torvi 19.01.1875 Himanka. Kuollut Eteläkylä Koskela 17.01.1959 Kalajoki.[6]

X Lapset

VI. Margaretha Jakobintytär Nauha. Gretha Poukkula.[6] Syntynyt Pitkäiskylä Yli Nauha 29.12.1765 Kalajoki.[9] Isä Taulu 85. –Puoliso 1:o Johan Frantinoja.[6] –Puoliso 2:o Anders Erikinpoika Poukkula.[6]

VII Lapset

VI. Catharina Jakobintytär Nauha. Katarina Nauha. Caisa Myllylä. Syntynyt Pitkäiskylä Yli Nauha 16.02.1769 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Myllylä 27.02.1813 Kalajoki.

Ref.[1] Isä Taulu 85. –Puoliso 25.06.1791 Kalajoki Matts Carlson Myllylä. Matti Karlinpoika Mandila. Syntynyt Pitkäskylä Myllylä 06.03.1767 Kalajoki. Kuollut Kalajoki. Ammatti talollinen. Perukirja 14.4.1804, ei mainintaa lapsista (?).[1]

VII Lapset

VII. Esaias Matinpoika Myllylä. Syntynyt Pitkäis Myllylä 28.11.1798 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Myllylä 11.09.1846 Kalajoki.[1] Äiti Taulu 97. –Puoliso Kaisa Stina Jakobintytär Ojala. Myllylä. Syntynyt Ojala 29.12.1801 Kalajoki.[6]

VIII Lapset

V. Maria Johansdotter Nauha. Syntynyt Nauha 13.12.1733 Kalajoki. Kuollut 22.04.1773 Rautio. Kalajoki vihityt, 1742-1770, jossa Maria on merkitty Nauha-nimellä. Puoliso on Rautiosta Mattias Johansson: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kalajoki/vihityt_1742-1770_mko1-2/kuvat/5.jpg

Ref.[9] Isä Taulu 4. –Puoliso 04.01.1747 Kalajoki Matts Johaninpoika Rautio Kangas. Syntynyt 31.12.1713 Rautio. Kuollut 18.06.1808 Rautio.[15]

VI Lapset

VI. Elias Matinpoika Niskakangas. Elias Sipilä-Kallio. Syntynyt 06.04.1758 Rautio. Kuollut 20.11.1816 Ylivieska.[15] Äiti Taulu 99. –Puoliso 1:o Kristina Johanintytär Järn. Kristina Tikkala. Syntynyt 24.07.1764 Rautio. Kuollut 03.04.1840 Ylivieska.[15]

VII Lapset

VII. Maria Eliantytär Niskakangas. Syntynyt 30.11.1786. Kuollut 14.09.1823 Ylivieska.[15] Isä Taulu 100. –Puoliso Simon Jakobinpoika Sipilä Kallio. Simon Iso-Peitso. Syntynyt Peitso 13.02.1784 Kälviä. Kuollut Ylivieska.[15]

VIII Lapset

VIII. Johan Simonpoika Salmela. Johan Kallio. Syntynyt 19.02.1807 Ylivieska. Kuollut 19.10.1879 Ylivieska.[15] Äiti Taulu 101. –Puoliso Lisa Thomasintytär Häivälä. Lisa Odmala. Syntynyt 21.03.1799 Ylivieska. Kuollut 25.05.1861 Ylivieska.[15]

IX Lapset

IX. Magnus Johaninpoika Salmela. Syntynyt Ylivieska 22 Odmala / 21.09.1837 Ylivieska. Kuollut 06.04.1922 Ylivieska.[15] Isä Taulu 102. –Puoliso Magdalena Andersintytär Kontio. Syntynyt 08.06.1845. Kuollut 26.01.1890 Ylivieska.[15]

X Lapset

VII. Kaisa Eliaksentytär Rautio.[42] Isä Taulu 100.

VIII Lapset

VIII. Johanna Gustava Heikintytär Hakala. Walitalo.[42] Äiti Taulu 104.

IX Lapset

IX. Sanna Kaisa Kallentytär Sadinmäki.[42] Äiti Taulu 105.

X Lapset

IV. Maria Henriksdotter Nauha. Maria Heikintytär Myllylä. Syntynyt 1698 Kalajoki. Kuollut 29.03.1782. Hiski: Helena-tyttären syntymä 5.4.1742, isä Anders Myllylä, äiti Maria Henrichsdr. Rippikirjassa 1782-1787: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=3412&pnum=69. Anders ja Maria molemmat s. 1710! Maria k. 1783. poika Henrich s. 1734, puoliso Lijsa s. 1732.

Ref.[6] Isä Taulu 3. –Puoliso Anders Andersson Myllylä. Ala-Nauha. Syntynyt Alanauha 01.10.1710 Kalajoki. Kuollut Myllylä 14.11.1790 Kalajoki. Patronyymi Andersson esiintyy ruotutiedoissa 1734, Ilpo Kojolan sivut. Pyhäjoen komppania, 650-49 Manninen torpet, Kalajoki Pitkäsenkylä No 12.[6]

V Lapset

V. Henrik Andersinpoika Myllylä. Ala-Nauha. Syntynyt Alanauha 13.07.1734 Kalajoki. Kuollut 25.06.1819 Kalajoki. Lapset /Hiski: 4.1.1763 Maria, 18.4.1764 Henricus, 26.12.1767 Anna, 5.1.1768 Susanna, 10.2.1770 Britha, 4.8.1772 Jacob ja 6.12.1773 Maria, k. 13.11.1791. Rippikirjassa 1782-1787 ei mainita poikia Henricus ja Jacob. Lisänä on Lisa s. 2.10.1760 sekä Beata s. 13.12.1779 ja erona Brithan s-vuosi 1776.[6] Äiti Taulu 107. –Puoliso 16.12.1759 Lisa Henrikintytär Sipoi. Syntynyt 1738. Kuollut 03.05.1805 Kalajoki.

VI Lapset

VI. Susanna Heikintytär Myllylä. Lisa Heikintytär Myllylä. Syntynyt 19.04.1768 Kalajoki. Kuollut 05.06.1833 Kalajoki.[6] Isä Taulu 108. –Puoliso Jaakko Jaakonpoika Myllylä. Syntynyt 11.10.1767 Kalajoki. Kuollut 24.02.1848.[6]

VII Lapset

VII. Juho Heikki Jaakonpoika Myllylä. Syntynyt Pitkäiskylä 8 Myllylä / 11.11.1797 Kalajoki. Kuollut 16.06.1878 Kalajoki.[6] Äiti Taulu 109. –Puoliso Beata Lisa Nilsintytär Silvast. Myllylä. Syntynyt 30.08.1798 Kalajoki. Kuollut 14.01.1862 Kalajoki.[6]

VIII Lapset