Tallenteet

I. Bertil Olsson Nauha. Perttu Ollinpoika Nauha. Syntynyt Pitkäiskylä Myllylä Kalajoki. 1651 Isäntä, Kalajoki, Pitkäiskylä, Myllylä 1, päivämäärien 1651 ja 1669 välissä. Kuollut mahdollisesti ennen 1673, jolloin tila (Nauha) on merkitty Isak-pojalle Kayl:ssa (Asutuksen yleisluettelo, Kalajoki 1661-1674).

Tutkimus mahdollisesta isästä on auki, voisiko olla Olof Olofinpoika Muurmestare och Nauha.[1]

II Lapset

II. Isak Bertillsson Nauha. Iisakki Bertilinpoika Nauha. Isak Pertunpoika Nauha. Syntynyt ennen 1655. Kuollut noin 1700. Syntymäaika on arvioi ensimmäisestä merkinnästä 1673 Asutuksen yleisluettelossa, Kalajoki, (Kayl) Nauha 1661-1674, jolloin hänen ikänsä on täytynyt olla vähintään 18v. Kuolinaika on arvioi Kayl- luettelon Isakin viimeisestä merkinnästä 1701. Jatkossa on merkitty Henrik-poika. Isak 1673 Isäntä, Kalajoki, Pitkäiskylä, Myllylä 1 eli Nauha, ainakin päivämäärien 1673 ja 1681 välissä. Kayl 1695-1714 Henrik Iisakinpojan äitipuolena (st. mr.) on Karin, joka lienee Iisakin 2. vaimo.[1] Isä Taulu 1. –Puoliso Isakinvaimo Nauha.[2]

III Lapset

III. Henrik Isaksson Nauha. Heikki Isakinpoika Myllylä. Syntynyt ennen 1665. Kuollut jälkeen 1723. Syntymäaika on arvio Asutuksen yleisluettelossa, Kalajoki, (Kayl) Nauha merkinnöistä vuosina 1675-1694. Kuolinaika on päätelty v:n 1723 Läänin tilikirjasta, jossa Henrik mainitaan eli on maksettu veroa Myllylä 12:ssa. Vuonna 1726 on tehty lainhuutopöytäkirja jälkikäteen tilojen Nauha/Myllylä keskinäisestä vaihdosta edelliseltä vuosikymmeneltä ja se koskee myös Henrikiä.

1683 Isäntä, Kalajoki, Pitkäiskylä, Myllylä 1 eli Nauha, päivämäärien 1683 ja 1713 välissä.

NAUHA - SOTILASTARINOITA

Nauhan suvussa on paljon sotilaita, kuten Henrikin pojanpoika 1721 syntynyt Matts Johansson, kyse oli sekä perinteestä että välttämättömyydestä.

Vuoden 1665 aikana Kalajoella olleita sotilaita kuljetettiin Narvaan ja vuonna 1666 siellä tehtiin tarkka luettelo kahdesta Pohjanmaan rykmentin komppaniasta. Toisen komppanian, johon kuului 85 Kalajoen miestä ja 62 lähipitäjistä, päällikkönä oli kapteeni Arvid Juhonpoika Bjugg. Komppanian korpraaleista, tuolloin aliupseereita, oli kolme kalajokista: Söyrinki Martinpoika Lankila Pohjankylästä, Jaakko Pertunpoika Nauha Pitkäiskylän Nauhan talon puolesta kaiketi ja Antti Antinpoika Rahjankylästä. Valitettavasti Jaakko Nauhan ja Antti Antinpojan palvelukseentulovuosi ei ole selvillä. ”Varmaan he olivat jo aika vanhoja miehiä”, kirjoittaa Pentti Virrankoski Suur-Kalajoen historiassa (Osa I, s. 289). ”Voimme hyvin kuvitella, millainen arvovalta tällaisilla jo keski-ikäisillä, paljon sotaa nähneillä karaistuneilla miehillä oli nuorempien joukossa.”

Virrankosken mukaan vain ”harva sotamies pysyi hengissä niin kauan, että hänet kotiutettiin vanhuuttaan” 1600-luvulla. Esimerkkejä kuitenkin riittää parin sivun verran. ”Näiden talonisäntien lisäksi tapaamme Kalajoella vanhoina miehinä kaksi v. 1666 Bjuggin komppaniassa palvellutta aliupseeria. Söyrinkin Martinpoika Lankila, joka oli ollut armeijassa ainakin 30 vuotta, mutta kestänyt kaikki vaarat ja vaivat, palasi lopulta Kalajoelle kersanttina ja kuoli vasta v. 1703, ja Jaakko Pertunpoika Nauha, joka oli varmasti astunut palvelukseen viimeistään 1650-luvulla, oli vielä v. 1700 Kalajoen kyytirättärinä.”

"Sijaisjärjestelmä johti siihen, että havaittiin oikeudenmukaiseksi korvata myös talojen pojille jollakin tavoin heidän suorittamansa sotapalvelus. Vuonna 1706 vanha sotamies Aapo Pertunpoika Nauha, joka oli mennyt 1675 sotamieheksi isänsä talon, Pitkäsenkylän Nauhan puolesta saamatta mitään pestirahaa, vaati korvausta veljensä pojalta, Markus Iisakinpoika Nauhalta. Tämä lupasikin antaa sedälleen 2 tynnyriä viljaa vuodessa sekä muuta ruokatavaraa ja vähän vaatteita. Hän lupasi auttaa Aapoa myös tuvan rakentamisessa, jos setä ei viihtyisi hänen kanssaan Nauhalla, ja rahaakin setä saisi 10 kuparitalaria. Myös Aapon pojalle, joka oli vuorostaan mennyt v. 1693 sotamieheksi Nauhan talon puolesta, Markus Nauha lupasi hyvityksen.”

Henrik Isakinpoika[3].[1] Isä Taulu 2. –Puoliso Malin. Maliina. 1691 Emäntä talossa, Kalajoki, Pitkäiskylä, Myllylä 1, päivämäärien 1691 ja 1700 välissä. Asutuksen yleisluettelossa, Kalajoki, (Kayl) Nauha 1695-1714 Henrik Iisakinpojan vaimo on Malin ja käly/vaimon sisar (sväg.) on Margareta.[1]

IV Lapset

IV. Johan Henriksson Nauha. Juho Heikinpoika Nauha. Syntynyt 1683 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Nauha 01.09.1760 Kalajoki. Johan Henriksson Nauha on sama Johan Henriksson, joka esiintyy yhdessä Matts Johansson Myllylän (lanko) kanssa 1726 tehdyssä lainhuutopöytäkirjassa isänsä Henrik ja setänsä Markus Isakssonin kesken tehdyssä tilojen keskinäisessä vaihdossa Nauha/Myllylä. Tilanvaihdon jälkeen hän olisi voinut olla ajoittain Myllylässä, mutta sellaisia kirjauksia ei ole todettu.

Tiedot 1600-luvulta ja 1700-luvun alusta ovat vähäisiä, hajanaisia ja vaikeasti tulkittavia. Oliko Johan Henrikinpoika Nauha-talon isäntä: mahdollisesti oli, yhdessä lankonsa Matts Johanssonin kanssa. Levottoman ajanjakson vuoksi tiedot ovat puutteellisia hänen kohdallaan. Niinpä tässä kuvataan Nauha-tilan hallinnan ja asukkaiden historiaa laajemmin, seuraavien sukupolvien tarinoitten pohjaksi. Alla kuvataan ensin, miten syntyi päätelmä Sedergrenin yhdistämisestä Nauhaan. Toiseksi kuvataan Nauhan tilan 1700-lukua. Näissä kuvauksissa tulee esille Johan Henrikinpojan kolme poikaa (Matts, Henrik ja Erik), jotka aikuistuttuaan 1740-60-luvulla vuorottelivat Nauhan isäntinä. Neljäs poika Jacob sai myös oman isännyyden ja Nauha-tilan (myöh. Yli Nauha). Isännyyden kierrätys on erikoisen tuntuinen menettely, mutta ehkä tämä liittyy veronmaksuun.

Lisätietoa Johan Henrikssonista on nyt saatu tutkittaessa Isovihan aikaista tilanvaihtoa (Pentti Lindholm). Uudet löydöt täydentävät kuvaa Nauhan ja Myllylän läheisistä suhteista: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24733231. Lähde on lainhuuto- l. tuomiopöytäkirja vuodelta 1726. Siinä on vahvistettu muutto, josta Matts Johansson Myllylä (s. 1701) ja lankonsa Johan Henriksson sopivat 1718/1720 läheisten sukulaisten Henrik ja Markus Isaksson Nauhan kanssa tilojen vaihdosta. Muutto on tapahtunut venäläismiehityksen aikana ja siitä on seuraavat päätelmät: Isä Henrik ja hänen veljensä Markus Isaksson ovat Myllylä-tilalla, kun taas poika Johan Henriksson ja lankonsa Matts Johansson ovat Nauhassa. Tämä löytö antaa pientä vihjettä isovihan ajalta ja vahvistaa oikeaksi johtopäätöksiä perhesuhteista sekä kokonaiskuvasta.

NAUHA-SEDERGREN. PÄÄTELMÄ:

Itsestään JOHAN NAUHASTA on vain niukat tiedot, jotka täydentyvät jälkeläisten ja muitten perheenjäsenten kautta. Eniten on tutkittu Matts Johaninpojan (s. 1721) osuutta. Nauha-talossa Matts oli kovin yleinen nimi, joka sekin hankaloittaa tutkimusta. Levottomien aikojen (Isoviha 1714-1721) jälkeen Nauhan tilan isännäksi tuli 1723 SIMON MATTSON (NAUHA), jonka liittyminen sukuun on selvitetty äskettäin (lähde: Pentti Lindholm). Nauhan isäntänä oli jo seuraavana vuonna Simonin poikapuoli 3.7.1701 syntynyt MATTS JOHANSSON. Asuiko tilalla vain isäntäväki ja nuoria lapsia, kun muita mainittavia ei asutuksen yleisluetteloon ole löytynyt. V 1740 Matts Johanssonille on merkitty (yli 18v) poika Matts Matsson ja tytär Marja Johansson, edelleen sisar Maria seuraavana vuonna 1741. Nyt hänet todetaan veljeksi Marialle, Henrik Johanssonin vaimolle. Sisarusten (Maria ja Matts s.1701) isä on Johan Pehrsson Myllylä ja äiti Lisa Eskeldotter. Lisan 2. puoliso sittemmin on Simon Mattson. Myöhemmässä vaiheessa tilan veroa maksavaksi isännäksi tuli yhdeksi vuodeksi 1743 HENRIK JOHANSSON Nauha, aiemmin mainitsematon veli. Seuraavan isännän nimi oli jälleen MATTS, vuosina 1744-1747. Tällä Mattsilla on vaimo Maria ja näin vahvistuu tulkinta, että kyseessä oleva isäntä on myöhemmin sotilas MATTS CEDERGREN s. 1721. Mattsista tuli sotilas 1747 ja Nauhan isännäksi asettui ERIK-veli.

NAUHAN TILA. 1700-LUKUA:

Nauhan eli rinnakkaisnimeltään Nälhän tilan isännäksi tulee kaltoin Kalajokea kohdelleen Isovihan jälkeen Simon Mattsson (Nauha), joka on kuitenkin niin vanha ja raihnainen, ettei kykene tilaa itse hoitamaan. Vihollinen oli sitä paitsi runnellut Simonin molempia käsiä pahoin – se selittää osaltaan, miksi tilanhoito jäi ja miksi hänen poikapuolensa (styvson, st.s.), 3. heinäkuuta 1701 syntynyt Matts Johansson ottaa tilan haltuunsa. Toisen selityksen tarjoaa Isovihan aikainen tilojen keskinäinen vaihto Nauha/Myllylä. Omistajien vaihtumisesta kirjaukset olivat myöhässä! Mattsin vaimo on Susanna, mutta nimen merkintä asutusluetteloon alkaa vasta myöhemmin.

Kun 1701 syntyneen Matts Johanssonin vaimon merkintä on Susanna, tilanne säilyy koko 1730-luvun vakiona. Asutuksen yleisluettelossa, Kalajoki, (Kayl) Nauha on vain veroa maksava isäntäväki. 1740 Matts Johanssonille merkitään poika Matts Matsson ja tytär Marja. Tilanne muuttuu ensin vuonna 1743, kun tilan isännäksi tulee ko. vuodeksi Henrik Johansson Nauha, aiemmin mainitsematon nimi veljesten sarjasta. Henrik isännöi myös vuodet 1762–65.

Veljesten sarja isäntinä saa jatkoa vuosina 1744–1747, kun Nauhan tilan isännäksi merkitään toinen Matts Johansson. Hän erottuu aiemmasta Matts Johanssonista siten, että hänen vaimonsa nimi on Maria. Kälynä Maria mainitaan jo vuonna 1743. Asetelma tulee näin ymmärrettäväksi. Sekin, että Matts Johansson Nauhan ja Maria Thomaedotter Suandon ensimmäinen lapsi Johan syntyy jo syyskuussa 1744, ja avioliitto voi hyvinkin olla perua edellisvuodelta, jolloin Matts on ollut 22-vuotias ja nuorikko Maria noin 20.

Vuonna 1701 syntynyt Matts Johansson kuolee 7.12.1767, joten Kayl:n merkinnät ”far Matti” 1765 Erikin isännöimällä Nauhan tilalla tarkoittaa ”isäpuolta”, eivät oikeaa isää – näin ei voinut ollakaan, koska kaikkialla Erikin isäksi mainitaan Johansson, ei Mattsson - esimerkkinä Kalajoen RK 1782. Sen sijaan ”far Matts” on oikein vuonna 1766, kun hän asuu Jacob Nauhan osuudella. Nauhan tilaa viljelevät isännät kantoivat vastuitaan vuorottellen, huolsivat perheen vanhaisäntä Mattia: Jacob Matsson isäänsä, Eric Johansson "isäpuoltaan", oikeasti enoaan. Nauha-tilan/tilojen haltijat on lueteltu Matts Johanssonin s.1721 sukutaulujen tiedoissa jäljenpänä.

Erik Johanssonin (3.5.1728 – 24.7.1783) ja Jacob Matssonin (1733-10.03.1804) osuudet ovat molemmat 3/8 veromarkkaa ja vuonna 1762 kooksi 17/96 manttaalia – Jacobille merkitty vuonna 1762 tilan kooksi 17/98 manttaalia asutuksen yleisluetteloon jostakin syystä. Erik merkitään Nauhan isännäksi vuodesta 1749 lähtien.

Mutta mitä tekee veljessarjan kolmas, vanhin veli, Matts Johansson Nauha? Matts, joka on syntynyt myöhempien armeijarullien perusteella kesä-heinäkuussa 1721, tulee siis pikkuvihan päättyessä isännäksi vuosiksi 1744–1747, mutta päätyy vuonna 1747 ratkaisuun, jossa hän ottaa monien edellisvuosisadalla eläneiden esi-isiensä tavoin pestin armeijaan. Matts saa rekrytoinnissa komean sukunimen Cedergren, jota on tavattu Ruotsissa 1690-luvulta lähtien. Vaimo Marian suku on Suando, Tuomaksen tytär (Thomaedottir), joka voi hyvinkin tarkoittaa vävynä Suandon tilasta erotetulle Konu 2 -tilalle vävynä tullutta Tuomasta. Mattsin ja Marian lapsi Jacob nai myöhemmin Lisan Suandon tilalta Tyngän kylällä.

Johan Henrikinpoika.[1] Isä Taulu 3. –Puoliso Maria Johansdotter Nauha. Marja Juhontytär Nauha. Syntynyt 21.10.1695 Kalajoki. Kuollut Pitkäiskylä Nauha 25.01.1758 Kalajoki.

Maria Johansdotter.[4] ( i Johan Pehrsson Koutonen. Juho Pietarinpoika Myllylä. Kuollut jälkeen 1718.[5] Ä Lisa Eskelsdotter Nauha. Syntynyt noin 1658. Kuollut 07.01.1753.[5])

V Lapset

V. Matts Johansson Nauha. Mats Rahkola. Matti Cedergren. Syntynyt 1721 Kalajoki. Kuollut Martikkala 09.10.1775 Iisalmi. sotilas, isäntä. Muuttanut pois Kalajoelta 09.04.1771 Iisalmi. Hänestä sai alkunsa Cedergren/Sedergren-nimi, sotilaspalvelun myötä 1748-1762. Matts osallistui Helsingin linnoitustöihin salvosmiehenä (timmerman). Alkunsa saivat myös suvun pitkät kirvesmiesperinteet.

Matts Johansson Nauhan osoittaminen sotilas Matts Cedergreniksi kävi vanhimman tyttären kautta. Susanna Cedergren on avainhenkilö. Hänet mainitaan tällä nimellä mennessään naimisiin Anders Olofsson Suvandon kanssa 1765. Vuonna 1782 alkavista rippikirjoista pariskunta löytyy. Susannaa ei Cedergren / Sedergren -nimellä siellä enää mainita, mutta hänelle saadaan syntymäaika 21.5.1746. Matts Cedergren sai sotilasnimensä vasta tuon jälkeen, joten syntyneiden luettelossa Susannan isän nimihän ei voinut olla Cedergren, vaan joku muu. Se muu oli: Matts Johansson Nauha, vaimo Maria Thomaedotter (Suando), lapsi Susanna. Pariskunnalle oli syntynyt myös poika Johan, s. 6.9.1744 ja Susannalla oli kaksoisveli Petrus, joka kuoli pari vuotta myöhemmin. Susanna syntyi siis Nauha-nimellä, mutta meni naimisiin Cedergren-nimellä, mikä yhdessä Mats-patronyymin (isän nimen) ja Mattsin vaimoksi tiedetyn Maria Thomaedotterin kanssa varmistavat asian. Mattsin Rahkola-yhteydet voidaan jättää sivuun, vaikka hänet kalajokiseen tapaan asuinpaikan mukaan kerran mainitaan Eric-lapsen isänä Rahkolaksi (sotilaskauden päätyttyä eroon, hänen ei enää olisi pitänyt olla "Sedergren"). Mattsin nimi on siis esimerkiksi Matts Johansson Nauha l. Rahkola l. Cedergren. Mattsilla on useita lapsia saaneita veljiä: Henrik Johansson Nauha s.1723, Eric Johansson Nauha s.1728 ja Jacob Johansson Nauha s. 1731 sekä sisaret Anna s. 1725 ja Lisa s. 1728 sekä Maria s. 1733. Myös Mattsin omissa lapsissa olivat sittemmin kaikki em. setien ja tätien mukaan nimetyt. Näistä Jacob Mattsson Sedergren s. 1769 palasi Iisalmesta Kalajoelle ja hän asettui asumaan aluksi setiensä Ericin ja Jacobin luo Nauhan taloon Kalajoen Pitkäiskylällä, ennen kuin siirtyi vävyksi Suvantoon Tyngän kylällä.

NAUHA – tunnetut talonhaltijat 1723-1774 (perusteena pääosin veroluettelot): Simo Matinpoika Nauha 1723, k. 1734, vaimo Liisa 1723. Matti Juhonpoika (Simonin poikapuoli, Liisan poika) s. 1701 k. 1767, mainittu 1724-1742, vaimo Susanna 1730–1741. Yhden vuoden 1743 isäntänä oli Henrik Juhonpoika Nauha. Seuraavana isäntänä oli Matti Juhonpoika 1744–1747, joka on Nauha-tutkimuksessa osoittautunut sotilas Cedergreniksi s. 1721. Erik Juhonpoika isäntänä 1748-1761. Henrik Nauha isäntänä 1762-1766. Erick Nauha isäntänä 1766-1774. Jacob Matinpoika Nauha isäntänä 1760-1774.

- Tilanjako: "Rippikirjassa 1782-1787 on kaksi Nauha-tilaa: Toisen isäntänä Jacob Mattsson ja toisen Jacob Johansson (tämä tila saa myöhemmin nimen Yli Nauha)."

------------------. ------------------

Kalajoen Pitkäiskylän Nauhaan sukujohto kytkeytyy ennen sotilasuraa 1748 syntyneitten lasten kautta.

Sotilasrulliin Matista on jäänyt sukuun viittaavana patronyminimi Johansson ja naimisiinmeno ennen 1750 (gift, BM1750). Soldat Matts Johansson Cedergrenin syntymäajaksi on sotilasrullien perusteella laskettu touko-kesäkuu 1721. Sotilasrullissa Kala- ja Pyhäjokilaakson ruotusotilaat 1733-1808 -luettelo, Ilpo Kojola 2005, löytyy enemmän muita merkintöjä (sotilastorpan nimissä on epävarmuutta):

623 22 Ollila, Ållila, Hakolan sotilastorppa (?), Mats Sedergren komennuksella Helsingin varuskunnassa Bröd1749/4, Mats Sedergren komennuksella Helsingin Ullanlinnassa, sairaana sairaalassa Bröd1749/5, Mats Sedergren 1721 Österbotten gift _._.1747 salvosmies BM1750, Mats Sedergren IM1751, Mats Sedergren BM1753, Mats Sedergren 1721 Österbotten gift _._.1747 BM1757, Mats Cedergren 15.7.1762 ero, vikaa silmässä BM1763, Vacant BM1763

BM-lyhenteen selitys: sotilasrullan merkintä (Besiktning Mönsterrulla) BM+katselmusvuosi. Sotilaspalveluksesta ero tapahtui 1762. Katselmuksessa 1763 se on todettu ja ruotu merkitty vapaaksi, vacant. Ammatiksi on mainittu salvosmies (timmerman) eli puuseppä.

Förafsk. såld (entinen sotilas) Mats Cedergrenin Iisalmeen sapuminen on kirjattu 9.4.1771 (Hiski-tietokanta), mukana 5 lasta. Anna-vaimosta ei ole merkintää. Lieneekö Anna tullut Iisalmeen mahdollisesti hieman myöhemmin. Mikä sitten onkin ollut tilanne, noin vuoden ja yhden viikon kuluttua perheen saapumisesta Iisalmeen Anna on kuollut 15.4.1772.

Matts ja hänen 5 lastaan ovat merkitty Iisalmessa ainakin Martikkala 1:ssä. Iisalmen maaseurakunta rippikirja, 1768-1773, Mardickala No 1: Förafsk. såld Mats Cedergren, Mats 1761, Erik 1764, Jacob 1769, Britha 1759 ja Maria 1766.

Matin kuolema 9.10.1775 on ollut tapaturmainen, syyksi on merkitty myllynrattaiden ruhjomaksi joutuminen. Myös tyttären Magdalena Cedergrenin nimi on Iisalmen 1775 kuolleitten luettelossa, jossa tytär ja isä ovat peräkkäin. Magdalenan kohdalla lukee 4 v ja Pardala (!). Lapsi oli siis 4 viikon (vecka) ikäinen. Näinollen Magdalena on sama kuin Margareta, Matin kolmannesta avioliitosta.

Asuinkylä oli Matin kuolinaikaan 1775 rippikirjan mukaan Martikkala eikä Partala. Jälkeen jäi useita pieniä orpolapsia ja äitipuoli. Perhe näyttää hajonneen eri taloille, Iisalmen lastenkirjoissa 1750-1782 on useita merkintöjä siellä täällä (löydetyt kylä-talo-tiedot näkyvät kunkin lapsen tiedoissa). Tällaista oli 1700-luvun lopun sosiaalihuolto. Orvoksi jääneet lapset olivat 6-, 9-, 11-, 14- ja 16 -vuotiaat. Viimeisestä avioliitosta lapsia ei jäänyt jälkeen, koska molemmat kuolivat tiettävästi jo vauvoina. Huolenpito lapsista on ollut taloilla, jonne heidät on "otettu töihin". Kolme Matin edellisen avioliiton lapsista (Brita, Maria ja Jacob) palasivat myöhemmmin synnyinkuntaansa Kalajoelle.

Puolisotietojen lähteitä: Pso 1: Kalajoen, Pyhäjoen, Salon ja Siikajoen suurpitäjien kruununtilat arkistoissa 1730-1930. Kala- ja Pyhäjokilaakson ruotusotilaat 1733-1808. Ilpo Kojolan selvityksiä, http://www.ilpoko.net/. Pso 2: Suomen Sukututkimusseura HisKi-hakumenettely, www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/kuolleet_1772-1789 , s3. Pso 3: HisKi, kylä1 Väisälänmäki, kylä2 (vaimo) Lappetelä

Matti Johaninpoika[11].[6] Isä Taulu 4. –Puoliso 1:o noin 1743 Maria Suando. Maria Thomaedottir Suvanto. Marja Tuomaantytär Nauha. Cedergren. Syntynyt 26.09.1723. Kuollut 09.02.1759 Kalajoki. Perukirjassa 10.9.1759 mainitaan Matts Sedergrenin kanssa lapset: Juho (l. Johan), Liisa ja Susanna. –Puoliso 2:o 12.10.1759 Kalajoki Anna Konu. Anna Johansdåtter Kurikkala. Syntynyt Rahja Kurickala noin 1737 Kalajoki. Kuollut 15.04.1772 Iisalmi. -- Matts Cedergrenin tulevan Anna-vaimon muuttaessa Konulle elettiin vuotta 1756. Anna, hänen isänsä ja sisaruksensa siirtyivät Rahja Kurikkalasta pois ja tulivat Tynkä 11 Konuun. Jatkossa hänen nimensä siis kirjoitettiin Anna (Johansdåtter) Konu. Oikeammin nimi on Anna Johansdåtter Kurikkala. Vuodesta 1727 lähtien tilan nimi ja numero olivat jo vakiintuneet: asutuksen yleisluettelossa mainitaan Tyngä 11 Kånula. Vuonna 1727 tila oli syntynyt kahdesta Konun tilasta (n:rot 19 ja 20). Uudesta yksiköstä on käytetty vuosien varrella useita nimiä kuten Kånu, Kåmu, Kånnula ja Kamula. -- Iisalmen kuolinluettelon merkinnät: Anna Johans dr, Soldats hustfru, 34v, Hetlig feber, kotipaikka Kalajoki. Vahvistamatta on edelleen, asuiko Anna kuollessaan Iisalmessa vai Kalajoella, kirjausta ei ole löytynyt. Tässä yhteydessä käytetään oletusta kuolinpaikasta Iisalmi sillä perusteella, että merkintä kuolemasta on (ainakin toistaiseksi) löydetty vain Iisalmen kirkonkirjoista. --. ( i Johan Michelsson Kurikkala. Konu. Syntynyt Rahja 01.01.1710 Kalajoki. Kuollut Tynkä 11, Konula 04.03.1766 Kalajoki.[7] Ä Brita Larsdotter. Syntynyt 1714. Kuollut Konu 26.03.1800 Kalajoki.[7]) –Puoliso 3:o Väisälänmäki 17.04.1774 Iisalmi msrk Margeta Partanen. Margretha Pardain. Margreta Häli. Syntynyt Nerkoo 4 14.07.1748 Iisalmi msrk[9]. Kuollut Pappila 09.10.1785 Iisalmi msrk[9]. torpparin tytär, piika. Iisalmen vihkimerkinnän 1774 paikaksi on kirjoitettu Väisälänmäki ja Lappvetelä. Margeta (ja Matti) Iisalmen Martikkala 1 rippikirjassa syntynyt 1749. Vuosi 49 on mainittu myös vihittyjen luettelossa. Parhaiten "sopiva" monista Margeta Partasista Geni-sukupuussa (+Hiski): Synt. 14.7.1748 ja kuollut 9.10.1785 Iisalmi Pastoratet. Rippikirjassa vanhempineen Nerkoo 4:ssä 1768: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5825087.

VI Lapset

VI. Mattheus Cedergren. Matts Sedergren. Matti Sedergren. Syntynyt 25.01.1761 Kalajoki. Kuollut kuolinsyy keltatauti 20.03.1819 Pielavesi. renki, isäntä Kataalanmäki. Hän oli ensimmäinen Pielavedelle siirtynyt Sedergren, heidän "kantaisänsä". Matin elinpaikat Iisalmessa tai muualla 1700-luvun loppupuolella tunnetaan huonosti parikymmenen vuoden ajalta. Kataalanmäkeen isännäksi tulo on vuonna 1800.

Iisalmeen Matts saapui isänsä kanssa, entisen sotilaan Matts Cedergrenin viiden lapsen joukossa 9.4.1771. Merkinnässä sanotaan heidän saapuneen Sÿkajoelta (Siikajoki on suoran reitin välipaikka). Siikajoen kirjoista heistä ei löydy merkintöjä, mutta hänet on merkitty syntyneeksi eteläisemmän Kalajoen kirjoihin.

Orvoksi jäätyään 1775 jälkeen Matti on ollut ainakin Väisälänmäki 2:ssa, josta on Lastenkirjassa LK1750-1782 on merkintä, joka ajoittunee 1770-luvun loppupuolelle. Alla on myös nimi Maria s. 1765 9/4, joka sopii Matin sisareksi (rippikirjan merkinnässä Mardickala No1 syntymävuosi on 1766). Toinenkin LK1750-1782 merkintä on Mardikala No3:ssa, ehkä pian isä-Matsin kuoleman jälkeen. Mats-poika on merkitty ja alla on toinen nimi Margeta 1775. Merkintä ihmetyttää, sillä Matsin sisarpuoli Margeta eli vain 4 viikkoa, mikäli kuolinluettelon tietoon on luottaminen. Ehkä merkintä oli tehty noitten 4 viikon aikana, kun Margeta eli. Muut Isä-Matin perheen Iisalmessa orvoiksi jääneet jäsenet näyttäisivät hajonneen eri taloihin "pikku"-piioiksi ja -rengeiksi.

Iisalmen maalaiskunnasta Matts Cedergren on tullut edelleen Pielavedelle ja asettunut isännäksi leskiemännälle (Tikkasen leski) Kataalanmäkeen 1799, Pajumäki 1.

"Át unge drängen Matts Cedergren är hinderlös til Áktenskap: intyges härmeteds. Idens d. 26. dec ° 1799, Joh. Lagus."

Tämä avioliittoa varten annettu esteettömyystodistus Pielaveden kappeliseurakunnan muuttokirjojen joukossa aloitti virallisesti Cedergrenien suvun vaiheet Pielavedellä. Todistuksen allekirjoittaja on Iisalmen kirkkoherra Johannes Lagus.

Matti Matinpoika.[11] Isä Taulu 5. –Puoliso 02.08.1800 Pielavesi Anna Räisänen. Tickanen. Sedergren. Syntynyt Sulkava 15.06.1760 Pielavesi. Kuollut Pajumäki 11.04.1825 Pielavesi. talollisen vaimo. torpparin tytär, piika. Anna oli toisen kerran avioituessaan (Matts Sedergrenin kanssa) Nils Tickasen leski ja tälle jo kahdeksan lasta synnyttänyt, joista neljä oli tuolloin elossa.

Matti merkittiin Kataalanmäelle isännän (bonde) paikalle. Merkintä Annat Matlag piti Cedergrenejä omana ruokakuntana, Annan tyttären Christinan ja vävyn (måg) Påhl Räisäisen samoin omanaan. Jacob ja David Tickainen, Matin poikapuolet (styfson), luettiin siihen. David kuoli 10.08.1809.

RK 1813-23 Idensalmi>Pielawesi tiivistelmä: Pajumäki N° 1 Katalanmäki: Tilaa hallitsee Bden Påhl Eliasn Räisäinen vaimonsa Christina Nilsdr Tickaisen kanssa. eli Anna Räisäisen vävy ja tytär. Heillä on poika Elias, s. 5.10.1806. Matts Cedergren mainitaan nyt appipuolena (StyfSvärfar) ja hän on kuollut 20.08.1819. Anna Räisäinen on silmäpuoleksi sokeutunut toiskertainen leski (Ea Enögt ' Blind). Svåger Jacob Tickain, Christinan veli on avioitunut Maria Räisäisen kanssa. Svåger Matts Cedergren, s. 1801, pääsi ripille 6.7.1817.

Annan kuolema muutti lähes kaiken Kataalanmäellä. Hänen vanhimman eloon jääneen lapsensa Kristiinan ja Pauli Räisäsen nelilapsinen perhe oli pitänyt omaa talouttaan kotitalossa. Muutto oli heilläkin edessä, tosin ei kauaksi, vaan kantatilan maille Takkamäkeen loisiksi. Jaakko Nilsinpoika muutti vaimoineen Koutajärvelle ja myös Matti Matinpojan ja Anna Reginan kausi lapsuuskodin pyörtänöillä päättyi ja Kataalanmäki siirtyi etäsukuisten haltuun. Matti joutui Anna Reginansa kanssa loisiksi Tallgreneille vain kaksi vuotta äitinsä kuoleman jälkeen. Siirtymä talonpoikaisesta ryhmästä inhysing-väen joukkoon oli tosiasia.

Elämä Kataalanmäessä oli muotoutumassa uusiin asetelmiin. Johan Tickain, joka oli Nilsin veljen Josephin pojanpoika ja kantaisä Josephin pojan Påhlin jälkeläisiä, avioitui Johan Hakulisen lesken Lovisa Tickaisen kanssa. Hakulinen oli Vuonamonlahden perua ja ehti naida sisarukset Christinan ja Lovisan Seppälästä. Lovisa oli kantaisä Josephin pojan Josephin jälkeläisiä, Pörsänmäen kautta Pajumäen maille Seppälään palannutta neljän sukupolven Joosefien sarjaa.

Anna Räisänen. ( i Jacob Samuelinpoika Räisänen. Jakob Räisäin. Syntynyt noin 1720 Pielavesi. Kuollut Sulkava 28.10.1786 Pielavesi. Ä Anna Pehrintytär Ruotsalainen. Syntynyt Sulkava noin 1721 Pielavesi. Kuollut Heinämäki 01.04.1804 Pielavesi.)

VII Lapset

I. Lisa Eskelsdotter Nauha. Syntynyt noin 1658. Kuollut 07.01.1753. Lisan vanhemmista ei ole varmuutta, mutta he saattavat löytyä Myllylän aikaisemmista asukkaista, vaikkakin todisteet puuttuvat. Asutuksen yleisluettelot, Kalajoki 1695-1714, Eskel Myllylä, vaimo Malin 1696, sisko Anna, vävy Michel. Seuraavalle vuodelle 1697 Eskelin Myllylä -tila merkitään autioksi (öde), kun kaikki sen asukkaat kuolevat nälkään. Lisa oli kahdesti naimisissa, toinen puoliso Simon Matsson. Lisa Eskelsdotterin perukirja on v:lta 1754, jossa mainitaan poika Matts Johansson sekä tytär Marja Johansdotter, jonka mies on Johan Henriksson. Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77115111.[1] –Puoliso 1:o Johan Pehrsson Koutonen. Juho Pietarinpoika Myllylä. Kuollut jälkeen 1718. Asutuksen yleisluettelot, Kalajoki 1695-1714, Myllylä, jonne tulo 1699 ilmeisesti Käändäbystä. Jacob Koutosella on 1697 renki Johan, jolla puoliso Lisa. Vuonna 1698 tilalla ei ole asukkaita ja 1699 asukkaiksi löytyy Johan Peersson Myllylä ja vaimo Lisa. "Autio, Johan Peersson Koutoinen asettunut". Johan Peersson esiintyy luettelossa molemmilla nimillä, Koutonen/Myllylä. Hän oli ilmeisesti toteuttamassa Myllylän ja Nauhan tilojen keskinäistä vaihtoa kesällä 1718, jota käsiteltiin 1. kerran 1722 käräjillä. Silloin Johan Henriksson Nauha (lanko) on jälkikäteen hakenut vahvistusta vaihdolle, jossa Johan ja Mattz Myllylä (isä ja poika) vaihtoivat oman Myllylä-tilansa Nauhan 1/2 mt kruununtilaan. Johan Pehrsson ei enää esiinny myöhemmissä kirjauksissa, koska on kuollut isovihan aikana, arvio on siten 1718-1721.[1] –Puoliso 2:o Simon Mattsson Nauha. Kuollut n. toukokuu 1734. Nauhan isäntänä 1723. Asutuksen yleisluettelot, Kalajoki 1720-1739, Nauha. Hänelle on merkitty vaimo Liisa, poikapuoli Matts ja tytär Anna, joka tulkitaan tytärpuoleksi. Kuolinaika on päätelty Kalajoen seurakunnan arkiston tilikirjasta, jossa kesäkuun alussa 1734 on merkintä Simon Mattssonin hautapaikan maksusta.[1]

II Lapset

II. Matts Johansson Nauha. Syntynyt 1701. Kuollut 07.12.1767 Kalajoki. Isäntä 1724-1741 Nauha. V 1720-1739 Asutuksen yleisluettelossa, Kalajoki, Nauha, merkinnät voivat olla harhaanjohtavia, sillä Anna-niminen puoliso arvioidaan myös virheelliseksi tulkinnaksi (kirjausten logiikka epäselvää). Hänellä lienee ollut vain puoliso Susanna. V 1740-1759 asutuksen luettelossa, Matts Johanssonille on merkitty lapsia seuraavasti (yli 18v) poika Matts Mattsson ja tytär Marja(!), edelleen sisar Maria seuraavana vuonna 1741 (tyttäreksi merkitty Marja tulkitaan tarkoittavan Maria-sisarta). Jacob-pojasta kerrotaan muussa yhteydessä, Johan Henrikssonin kohdalla tarinoissa. V 1760-1774 asutuksen yleisluettelot, Kalajoki, Pitkäiskylä nr. 6 Nauha, "far Matts" 1766 mainitaan, "vanhaisäntä". Samaan aikaan toista osaa Nauhasta isännöi Jacob Mattson ja "far Matts" on oikea isä. Kuollut 7.12.1767 feb. obr.sj. 66 v. 5 kk - vko 3 pv.[1] Äiti Taulu 7. –Puoliso 1:o Susanna Johansdotter Nauha. Syntynyt 1704. Kuollut 18.04.1773. Asutusluettelossa Susanna-merkinnät Mattsin puolisona alkavat v:sta 1730.[1]

III Lapset

I. Michel Nilsson Kurikkala.[1] –Puoliso Lisa Erichsdotter.[1]

II Lapset

II. Michel Michelsson Kurikkala. Michel Michelssonista ei ole löydetty omia merkintöjä ja tiedot ovat johdettu päätelminä. Kurikkalassa hänen oletetun isännyytensä aikaan on sattunut Isoviha ja siltä ajalta on huonosti tietoja. Poika Johan Michelsson tuli isännäksi heti tultuaan täysi-ikäiseksi vuonna 1731, mikä viittaa siihen, että hänellä on ollut tuonna vuonna todellinen perimysoikeus tilaan. Tilan isäntähistoria osoittaa suurta vaihtuvuutta. Johan Michelssonia edelsi Per Michelsson vuosina 1727–1730. Per voisi olla Johanin veli.

Michel Kurickala mainitaan vuonna 1695–6 kuuluisien nälkävuosien alkaessa isännäksi, mutta jo 1697 isäntä on Henrik Sandbacka, Michel Kurickalan Carin-tyttären nainut vävy, joka pitää isännyyttä vuosina 1697–1713. Tämän on huomionarvoista monesta eri syystä: talon tytär Carin Kurickala on kuollut jo 1698 – hänet mainitaan kolmena edellisenä vuonna – ja Henrik Sandbacka avioituu uudestaan, Britan kanssa. Brita-vaimo mainitaan 1702–1713. Sota-aikojen vuoksi emme tiedä tässä erityistapauksessa emmekä Kalajoelta muutenkaan paljoa siitä, mitä tapahtui vuosina 1714–1721, jolloin sota päättyy. Sodan jälkeen tilaa hallinnoi vaimo Margeta.[1][2] Isä Taulu 9.

III Lapset

III. Johan Michelsson Kurikkala. Konu. Syntynyt Rahja 01.01.1710 Kalajoki. Kuollut Tynkä 11, Konula 04.03.1766 Kalajoki. Talollinen. Johan Michelsson oli Tynkä 11 Konu isäntä vuosina 1756-1759. Talollisena Johan oli ollut pitkään Rahjan Kurikkalassa vuosina 1731-1755. Asutuksen yleisluettelossa, Kalajoki, (Kayl) Konussa on mainittu poika Pähr ja tytär Anna 1756 sekä 1757 poika Lars. Nimet täsmäävät Kurikkalasta tehtyyn asutusluetteloon eli päätelmä koko perheen siirtyminen asuipaikasta toiseen näyttää todella tapahtuneen. Myöhemmät kirjaukset ja syntymäajat tukevat käsitystä.

Viite1: Kalajoen asutuksen yleisluettelo 1740-1759 Tyngä 11 Kånula, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5367607.

Viite2: Johan Michelssonin perheen aikaisempi yhteys Kurikkalaan selviää samannimiseistä henkilöista Kurikkalassa (kenellä on ollut ikää riittävästi, yli 18v), asutusluettelon mukaan: 1) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5367542 ja 2) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23112842.

Viite3 ("Alkuperäinen" Konu 1, josta myöhemmin tuli eri numeroisia tiloja): Pentti Virrankoski, Suur-Kalajoen historia I, s. 422: Konun haltijaväen luettelo Virrankosken mukaan, Konu 1 (Suvanto): Juho Antinpoika veli 1704-1728, Matti Antinpoika 1699-1703, vaimo Pirkko sv (samat vuodet), Antti Joonaanpoika 1676-1698, vaimo Kaisa Ollintytär 1676-1697, Joonas Taavetinpoika 1643-1675, vaimona mahdollisesti Kokkolan maistraatin jäsenen ja kauppiaan Pekka Tyngän ja tämän puolison Kirsti Sipintyttären nimeltä tunnistamaton tytär. Pekka Tynkä oli kalajokisen maakauppiaan Mikko Erkinpoika Tyngän poika.ja lienee harjoittanut kauppaa jo Kalajoella ollessaan (vrt. Kj:n h. I s. 212). Joonaan isän Taavetin isännyys taikka vastaava muu isäntävaihe vuosille 1637-1643 ei ole selvinnyt. Gorgonius Antinpoika 1607-1627, vaimo Pirkko 1633 -1637 Gorgonius Antinpoika perusti uudistilan, joka mainitaan ensi kerran 1607 veroluettelossa.

Johan Michelsson:.[2] Isä Taulu 10. –Puoliso Brita Larsdotter. Syntynyt 1714. Kuollut Konu 26.03.1800 Kalajoki. Britan isän nimi lienee ollut Lars. Hiskin tulkinnaksi on tullut Persdotter lapsen syntymämerkinnästä 1743 (Andreas), muilla myöhemmin syntyneillä äiti on Larsdotter. Aiemmin syntyneistä sisaruksista ei ole merkintöjä, koska Kalajoen kirkonkirjat alkavat vuodesta 1742, vanhemmat kirjat ovat tuhoutuneet. Ikä kuollessa 88 v.[2]

IV Lapset